Rakkaana säilyy rinnassain

    muisto kauniin kotimaan.

Taivasta sen ja yötä valkeaa

    muistelen mä ainiaan.

Kansani siellä taistellen

    vapauden ja voiton toi.

Sankarten heimoa ja raatajain

    unhoittaa en koskaan voi.

Kohtalo arvet iskenyt,

    on kansan vaiheisiin.

Puolesta sen ja koko Pohjolan,

    koti kallis uhrattiin.

Tannerta Summan, Taipaleen,

    veritaakka urhojen.

Kunniaa kansa siellä myönyt ei,

    sisu Suomen rautainen!

... 

    muisto kantaa, uutta voimaa antaa

niitä vaalii pohjoinen

    säilyy aina

Kansa siell' on taipumaton,

    vapautta aina vartioipi

laulu rakkaan voima on

    muisto ikuinen