Elämän meri

Ken venheessä vesille vie
ja tiedossa on määränpää,
    kun tuttu ja tyyni on tie,
    muistot leppoisat matkasta jää.
Kun purttansa vankasti ohjaa,
ei säiky myrskyistä ulappaa,
    kun rantaa ei näy eikä pohjaa,
    ilman karttaa ei kulkea saa.

On elämän merellä monta,
jolta kompassi kadonnut on,
    ja venhettä airotonta
    tuulet tuimat ne tuudittelee,
vaan myrskyjen läpi purren
moni vankasti ohjannut on,
    ei itkein ja vaivojaan surren
    ole matkojaan muistellut,

Nuo kulkijat onnensa saavat,
heille luvattu on onnenmaa,
    näköalat siellä on aavat,
    kun saapuvat satamaan.
Heitä oottavat ystävät armaat,
jotka ennen jo kulkeneet on,
    ja näyttävät paikankin varmaan,
    minne päästä voi levähtämään.

Salomon Rautanen.

INKERILÄISTEN VIESTI

Comments