Kaverit–Друзья‎ > ‎Jäsenet‎ > ‎Viola H‎ > ‎

Keitä ovat inkeriläiset 2008

VIIKKO IMATRALAINEN 2008, VIIKKO 49

Missä on Inkeri ja keitä ovat inkeriläiset?

Inkeri sijoittuu maantieteellisesti alueelle, joka on Suomenlahden ja Laatokan järven välissä ja se kaartaa Suomenlahden etelärantaa yli 200km pituisen vyöhykkeen ja ulottuu Karjalan kannakselle.

Siellä asui suomensukuisia heimoja tuhannen vuoden ajan, mutta inkeriläiset ovat niiden suomalaisten (savolaisten ja karjalaisten) jälkeläisiä, joita Ruotsin suurvallan aikana 16001700 luvulla houkuteltiin Suomen ja Venäjän rajan alueelle asumaan ja turvaamaan valtakunnan etuja. Useat heistä onnistuivat säilyttämään suomen kielen, suomalaisen identiteetin ja luterilaisen uskonnon vieraassa maassa Venäjällä.

Inkerin suomalaisia oli kaikkiaan noin 150'OOO. Pakkokollektivisoinnin ja Stalinin terrorin aikana vuosina 1929-37 noin 45'OOO inkeriläisiä karkotettiin kotiseudultaan eri puolille Neuvostoliittoa ja 13'OOO teloitettiin ilman minkäänlaista syytä. Lisäksi vuonna 1942 noin 30'OOO evakuoitiin rajavyöhykkeeltä muualle Neuvostoliiton alueelle, esim. Uralille.

Toisen maailman sodan aikana saksalaisten valloittaessa Inkerinmaan, 63'OOO inkerinsuomalaisia evakuoitiin Suomeen työvoimaksi.

Palautettuja teloitettiin

Sodan päättyessä v. 1944 Stalin vaati inkeriläisten palauttamista ja Suomi palautti 56'OOO. Suurin osa tästä väestöstä teloitettiin epäluotettavana ja karkotettiin muun muassa Kazakstaniin ja Siperiaan.

Gorbatsovin aikana olojen vapautuessa inkeriläisten kansallisuushenki pääsi heräämään ja Inkerin kirkkoa inkeriläisyyttä elvytettiin.

Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991 jäljelle jääneiden inkeriläisten on sallittua muuttaa Suomeen. Presidentti Mauno Koivisto avasi portit inkerinsuomalaisille Suomeen 10.4.1990 Ylen Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa. Siinä hän kertoi, että inkeriläiset ovat suomalaisia ja heidät voidaan rinnastaa esimerkiksi Amerikan- ja Ruotsin suomalaisin paluumuuttajiin. Täällä tavalla Suomi halusi maksaa kunniavelkaansa inkeriläisten kokemista kärsimyksistä.

1990 lähtien Suomen seurakunnissa on tuettu Inkerin kirkollista toimintaa ja lähetetty apua Inkerinmaalle ja rakennettu palvelutaloja, joista Suomen seurakunnat pitävät huolta.

Suomea rakentamassa

Inkerinsuomalaisia on muuttanut Suomeen noin 25'000. Heidän kielensä on lähellä suomea, oikeastaan vain suomen murre. Silti kaikki inkeriläiset eivät kotiudu Suomeen, sukulaissiteet ovat jääneet Viroon tai Venäjälle ja kieli tuottaa ongelmia.

Esimerkiksi omia serkkujani perheineen on Iakutiassa, Mordvassa, Virossa ja Pietarissa eikä heillä ole aikomustakaan muuttaa Suomeen.

Useimmiten inkeriläisillä on ollut hyvä ammatillinen koulutus, mutta ammattia vastaavaa työtä on ollut erittäin vaikea saada. Mahdollisuuksien mukaan inkeriläiset paluumuuttajat ovat kuitenkin rakentamassa nyky-Suomea.

Jos katsotaan historiallisesti, niin inkeriläiset ovat omalta osaltaan olleet rakentamassa Suomea jo monesti ja ovat tuoneet oman kulttuurinsa antia, niin musiikin kuin tieteen ja taiteenkin alalta.

Larin Paraske, Aale Tynni

Inkeriläisten ensimmäinen vaikuttajahahmo on Lempaalasa v.1833 syntynyt maaorjan tytär Larin Paraske, josta kasvoi suomalaisen kansallisen kulttuurin symboli, karjalaisen ja kalevalaisen runokulttuurin hupputulkki. Paraskelta on merkitty muistiin l 343 runoa. Larin Parasken persoona inspiroi monia ajan taitelijoita, muun muassa Albert Edelfeldia ja Jean Sibeliusta.

Mooses Putro on Inkerin musiikkielämän suuri nimi. Hän syntyi Tuutarissa vuonna 1848 ja valmistui opettajaksi Inkerin Kolppaanan seminarissa Hatsinassa.

Hän toimi Pietarissa opettajan työnsä ohella myös urkurina ja kuoronjohtajana Pyhän Marian kirkossa, joka on nyt entisöity ja toimii Pietarissa luterilaisena kirkkona. Putro toimitti myös Inkeri-lehteä.

Hän on myös merkittävä nimi suomalaisen äänilevyn historiassa. Ensimmäiset kotimaisiksi laskettavat äänilevyt tehtiin vuonna 1901 Pietarissa. Gramophone company tallensi kanttori Mooses Putron johtaman Pietarin Suomalaisen lauluseuran esityksiä ja M.A. Goltisonin tulkitsemia suomalaisia lauluja. Silloin oli levytetty Suomen laulu ja Sibeliuksen Isänmaa. Tästä alkoi suomalaisen äänilevyn historia.

Aale Tynni. akateemikko, runoilija ja kääntäjä. Syntynyt Inkerin Kolppanassa 3.10.1913. Hänen isänsä oli Kolppanan seminaarin viimeinen johtaja. Perhe siirtyi Suomeen Venäjän vallankumouksen jälkeen.

Aale Tynni voitti kultamitalin Lontoon olympiakisoissa vuonna 1948 taidelajien lyriikkasarjassa runollaan Hellan laakeri.

Viola Heistonen

Kirjoittaja on inkerinsuomalainen paluumuuttaja, yliopistonopettaja Imatralla


Comments