1956-08-27 Leningradin alueellisen oikeuden puhemiehistön Päätös

Leningradin alueellisen oikeuden puhemiehistön Päätös

Puheenjohtaja Ivanov, jäsenet Murov ja Krasnakov sekä syyttäjä Andrejevskij käsittelivät 27.08.1956 Leningradin alueen prokuraattorin protestia Leningradin alueen Sisäasiain kansankomissariaatin hallinnon erikoisen kolmosryhmän 17.10.1937 langettaman tuomiopäätöksen johdosta, jonka mukaan korkeimman asteen rangaistukseen – teloitettaviksi tuomittiin:

  • Saukkonen Ivan Ivanovitš synt. v.1901
    Leningradin alueen Vsevološskin piirin Pappilanaution kylässä.

  • Putkinen Pavel Matvejeviš, synt. v.1870
    Leningradin alueen Vsevološskin piirin Pappilanaution kylässä.

  • Putkinen Ivan Mätvejeviš, synt v.1891
    Leningradin alueen Vsevolonkin piirin Pappilanaution kylässä.

  • Haimi Pavel Semenovš, synt. v.1878
    Leningradin alueen Vsevološskin piirin Pappilanaution kylässä.

  • Haimi Andrei Pavloviš, synt. v.1876
    Leningradin alueen Vsevoloåskin piirin Pappilanaution kylässä.

Ojennustyöleirille 10 (kymmeneksi) vuodeksi tuomittiin:

  • Putkinen Petr Matvejeviš, synt. v.1907
    Leningradin alueen Vsevološskin piirin Pappilanaution kylässä.

Lueteltujen henkilöiden syyksi laskettiin heidän osallisuutensa Pappilanaution kylässä olleeseen vallankumouksenvastaisen kulakkiryhmän toimintaan, kolhoosilaisten terrorisointi ja tuhotöiden suorittaminen. Vuonna 1934 heidän väitettiin polttaneen kolhoosin ladon olkineen sekä kolhoosilaisen P. S. Saurosen talon.

He syyllistyivät neuvostovastaiseen agitaatioon ja propagandaan, sabotoivat tahallisesti puolueen ja neuvostovallan toimenpiteitä, pitivät yhteyttä karkotettuun kulakkiin.

Leningradin alueen prokuraattorin protestissa vaaditaan kumoamaan erikoisen kolmosryhmän 17.10.1937 langettama tuomiopäätös kaikkien tuomittujen osalta VSFNT rikoslain § 204 kohdan ”b” mukaisesti.

Tarkistettuaan Ivanovin esittelemän aineiston ja kuultuaan syyttäjä Andrejevskia, joka kannatti protestia, puhemiehistö pitää protestia oikeutettuna seuraavin perustein:

    Asiassa ei ole koottu todisteita tuomittujen syyllisyydestä neuvostovastaiseen toimintaan. Syytteen perustana olivat syytettyjen omat tutkinnan aikana antamat sekä todistajien I. S. Heinikäisen ja I. P. Heinikäisen esittämät näytöt.

Syyttäjän johtopäätös siitä, että kaikki syytetyt olivat kulakkeja, paitsi Putkinen P. M. ei ilmene asian todistusaineistosta. Asian todistusaineistosta voidaan todeta, että I. I Saukkonen, P. M. Putkinen, I. M. Putkinen, P. S. Haimi ja A. P. Haimi olivat keskivarakkaita yksityisiä talonpoikia.

Asian syyteaineiston perusteella ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että syytetyt olisivat tehneet tuhotöitä. Asiasta ei löydy todisteita siitä, kuka poltti talon ja ladon. Tämä syyte perustuu vain oletuksille.

Todistajien I. S. Heinikäisen ja I. P. Heinikäisen esittämistä näytöistä ei myöskään löydy konkreettisia tosiasioita syytettyjen neuvostovastaisesta toiminnasta. Esitetyn perusteella protestia kannattaen puhemiehistö päättää: Leningradin alueen Sisäasiain kansankomissariaatin hallinnon erikoisen kolmosryhmän 17.10.1937 langettama tuomiopäätös ja I. I Saukkosta, P. M. Putkista, I. M. Putkista, P. S. Haimia ja A. P. Haimia kohtaan kumotaan ja asian käsittely lopetetaan.


Comments