Kaverit–Друзья‎ > ‎Jäsenet‎ > ‎Veikko‎ > ‎Neuvostoliiton aika‎ > ‎

Inkerinmaalta Joulukuussa 1922

Inkerinmaalta Joulukuussa 1922

INKERI-lehti -- INKERILÄISTEN ÄÄNENKANNATTAJA kirjoittaa Joulukuussa 1922.

AUTONOMIAA TOTEUTETAAN HALLINNOLLISESTI.

Neuvostovalta on alkanut taas toteuttaa Inkerin autonomiaa. Toimenpiteet vain ovat täysin suurvenäläishenkiset, melkeimpä tsaristiset. Yhdistellään edelleen Inkerin suomalaisia kuntia ja kihlakuntia venäläisiin, näin toteuttamalla suurta sulatuspolitiikkaa. Aikaisemmin on jo laajenneltu Pietarin kaupungin aluetta liittämällä siihen suomalaisia kyliä. Nyt on yhdistetty Pietarin ja Lyyssin kihlakunnat ja keskukseksi niille määrätty Pietarin kaupunki. Samoin on yhdistetty Tsarskoje-Selon ja Pietarhovin kihlakunnat yhdeksi kihlakunnaksi. Tästä kihlakunnasta on tehty. Trotskin kihlakunta. Sille on määrätty hallinnolliseksi keskukseksi Hatsinan kaupunki, jonka nimi on muutettu. Trotskiksi.

Edelleen on Pohjois-Inkerissä yhdistetty kuntain neuvostoja. Kuivaisien kuntaan liitetään Lempaalan, Korkeamaan, Matoksisen ja Miikkulaisten kunnat. Alueneuvosto sijaitsee Kuivaisilla. Esimieheksi neuvostolle tulee surullisenkuuluisa Lappe ja lisää yksi jäsen kustakin entisestä kunnanneuvostosta.

Vartiamäen, Valkeasaaren ja Haapakankaan suomalaisista suomalaisimmat kunnat liitetään ryssäläiseen Parkalan kuntaan. Keskukseksi tietysti Parkala.

Toksovan, Rääpyvän ja Kelton suuret suomalaiset kunnat liitetään taas venäläiseen Muurinaan, keskuksena Muurina. Samoin ovat bolshevikit nyttemmin muuttaneet Valkeasaaren (Biely Ostsowin) nimen Punasaareksi (Krasny Ostroviksi).

Meidän on Inkerin sorretun ja loukatun kansan nimessä pantava täältä käsin ja tässä yhteydessä mitä jyrkin vastalause tätä uutta mitä törkeintä ja katalinta kansallisten oikeuksien hallinnollista loukkausta vastaan, jota neuvostovalta uusilla toimenpiteillään harjoittaa, todistaen, että sillä on tarkoituksensa ei Tarton rauhan ja kansallisten oikeuksien kunnioittaminen Inkerissä, vaan mitä silmittömin kansallisuussorto.

ESTEETÖN, RAUHANVAKUUTUSTEN MUKAINEN KOTIINPALUU.

Aivan äskettäin kotiinpalanneet inkeriläiset pakolaiset Matti Ventonen, Matti Pönniö, Pekka Ventonen ja Paavo Bogdanoff ovat saaneet kokea taas, kuinka esteetön ja turvallinen on kotiinpaluu. Heidät on passitettu Siestarjoen tutkintovankilaan. Emme tiedä, onko tutkinto Mies vangittiin. Pidettiin kylmässä aitassa, jo toimitettu.

Pohjois-Inkeriin kesällä palanneet pakolaiset ovat olleet vallankumouksellisen tribunaalin tuomittavana. Suurin osa on saanut 10 milj. ruplaa sakkoa vielä tshekapidätysten päällisiksi.

VALISTUSTYÖMAALTA.

Osoitukseksi siitä, kuinka hyvällä kannalla ovat kouluolot Inkerissä, mainittakoon, että Lyyssin koulupiirissä, jossa ennen oli 700 valistustyöntekijää, on nykyisin omien bolshevististen suunnitelmain mukaisesti jälellä vain 120. Palkaa maksetaan jälelle jääneille opettajille n. satamiljoonaa ruplaa kuukaudessa. Miljoonan arvo entiseen rahaan verraten on siinä 5 -- 10 kopekan korvilla.

Muuten on pappien toimeentulo parempi kuin opettajain. Ei vain ole pappeja. Kirkkoherra Laurikkala, joka Rääpyvältä käsin hoitelee suurta osaa Inkerin seurakunnista, saa Rääpyvän seurakunnasta ruista ja kauraa n. puudan päivää kohti; opettajat saavat määritelmänkin mukaan vain 3 puutaa vuotta kohti.

Mikäli Vapauden uutisista saa käsityksen, on Hatsinan opettajaopistossa syntynyt »vakavia erimielisyyksiä» suomalaisten punaisten opettajain ja vielä sinne jääneiden muutamien inkeriläisten opettajain kesken. Kuinka »vakavia» ne ovat, ei ole tiedossamme. Inkeriläisistä kansakoulunopettajista on toimistaan syrjäytetty muiden muassa vanhat opettajat Jaakko Huuhka ja S. Tiihonen. P. Hyvönen on luopunut toimestaan, siirtyen maanviljelijäksi.

KOTITARKASTUKSIA.

Toisinaan suvaitsee neuvostovalta nykyisin Inkerissä juohduttaa mieleen tätäkin tsaristiselle järjestelmälle niin tunnusmerkillistä sortotoimenpidettä. Eikä niinkään harvoin, vaikka olot ovatkin »rauhalliset». Äskettäin toimitettiin Vuoleen Kyrähaan kylässä, Pohjois-Inkerissä kotitarkastus talollisella Mikko Pusalla. Ilmianto tiesi hänellä olevan aseita. Mies vangittiin. Pidettiin kylmässä aitassa, koti pengottiin ylös alasin. Vihdoin tunnusti Pusa itsellään löytyvän browningin ja kun sen oli luovuttanut tshekalaisille, niin sai vapautensa, kuinka kauaksi, siitä on kysymys.

TALONPOIKIA SUOSITAAN.

Neuvostovallan uuteen talouspolitiikkaan sisältyy talonpoikaisten suosiminen. Veropolitiikkaan se ei ainakaan sisältyne. Puhumattakaan tavoista, joilla verot kiskotaan, otetaan niitä sellaiset määrät, että politiikka ei ole juuri talonpoikain etujen mukaista. Kuivaisien tienoilta on otettu 29 lehmää, 4 härkää ja lukemattoman paljon lampaita ja vasikoita viljaveron vastineeksi.

Metsäin haaskaus Toksovan radan varrella jatkuu.

7 virstan leveydeltä otetaan rautatien varrelta puut niin tarkoin, että vesatkin kaivetaan polttopuiksi. Ja talonpoikain puutarhatkin on aikomus tällä alueella hävittää. Parhaillaan tehdään tätä puhdasta jälkeä Kuivaisilla.

JUHLAIN JÄLKIKAIKUJA.

Suuret neuvostovallan viisivuotisjuhlat ovat ohi.

Maaseudulla ne Inkerissä jäivätkin monin paikoin viettämättä, kun ei ollut öljyä, minkä valossa olisi voitu iltamia pitää. Pietarista kirjoitetaan meille sangen hauskasti näistä juhlista:

Vietämme bolshevikien viisivuotisjuhlaa ja riemuitsemme suuresti neuvostovallan kunniaksi, kuten hyvin käsitätte. Kaupunki on koristettu lipuin, köynnöksin, sähkövaloin y. m. siellä täällä. Eilen oli suuri paraati: sotajoukko hyvin puettu ja varustettu. (Saamamme tiedon mukaan oli kaikki puna-armeijalaiset maaseudulta raahattu Pietariin juhlimaan.) Suuret juhlakulkueet liikkeellä; Krasnaja Gaseta kertoo olleen n. 250'000 osanottajaa kulkueessa. Näette, miten neuvostovaltaa kannatetaan, varsinkin kun oli määrätty työläisille ja virkailijoille miljooniin nousevat sakot, jos eivät tule sateeseen rämpimään! Itket ja kulet ja hurraat! Tämä tietää oikean menettelytavan ryssäläisiin alamaisiinsa nähden, tämä uusi Israelin valtakunta. Maksappas esim, 5 miljoonaa sakkoa 60 miljoonan kuukausipalkasta, niin se kyllä tuntuu.

LÄNSI-INKERIN KUULUMISIA.

Meille kirjoitetaan Länsi-Inkeristä, että kansan henkinen elämä ja riennot ovat siellä rappiolla. Varkaus rehoittaa Hietamäen puolella varakkaissakin kylissä. Juodaan ja tapellaan. Tuutarissa on sattunut puukotuksia.

Opettaja Tommi Hirvonen, joka kuten jo kerroimme, palasi äskettäin maanpakolaisuudesta Arkangelin läänistä, jonne hänet karkoitettiin vuosi sitten, oli Arkangelskissa karkoituskautensa loppuaikana verrattain hyvässä asemassa: järjesteli lastentarhoja, johti torvisoittokuntaa ja orkesteria ja opetti koulujen ylemmillä luokilla. Kun hän vihdoin sai luvan lähteä kotiin, jäi hänelle tuntemattomaksi syy, miksi hänet oli sinne tyyrätty.

Vuodentulo oli Länsi-Inkerissä ylimalkaan hyvin huono. Rospeekassa esim. saatiin perunasato vain kolminkertainen kylvömäärästä.

KESKI-INKERIN OLOT.

Meille kirjoitetaan Keski-Inkerin oloista:

Juhlat

Ei näytä liiaksi vaikuttavan neuvostoherrojen tunteisiin se kurjuus, jossa satamiljoonainen kansa elää, vaikkakin ovat »köyhälistön etujen valvojia». »Iloiten pitää ihmisen elää», lienee yksi heidän iskutunnussanoistaan, sillä juhlia, juhlia järjestellään vain.

Heilläkin ovat valtiolliset merkkipäivänsä ja yksi sellaisista on lokakuun 25 p:vä, jolloin Kommuuna astui Venäjän valtaistuimelle. Ja sitä juhlittiinkin suuremmoisesti. Paitsi sitä, että oli vapautettu joukko varkaita, rosvoja y. m. rikollisia vankiloista armahduksen nojalla (se ei koskenut poliittisia vankeja), kohdistui juhla erikoisesti Hatsinan kaupunkiin, joka sijaitsee n. 50:n virstan päästä Pietarista etelään ja on suomalaisen asutuksen keskellä.

Oikein ylhäältä käsin tuli määräys, että kaikki virastot, koulut, liikkeet y. m. on suljettava neljän päivän ajaksi ja kansalaisten on silloin juhlittava.

Käskyä oli noudatettava.

Määrättyinä päivinä liehuivatkin verenväriset liput tangoissa ja »jokapaikan» laulun (internatsionaalen) säveleet kaikuivat voimakkaina vyöryinä syksyn sumuisessa ilmassa.

Eikö kannattanut juhlia ja riemuita, olihan viisi vuotta kulunut, kun valta voitettiin? Niin, mutta siihen liittyi lisäksi toinenkin suuri päivä, oli kolme vuotta kulunut siitä, kun Pietari ja »vallankumouksen saavutukset» pelastettiin Judenitshin hyökkäykseltä. Suurin työ tästä luettiin diktaattori Trotskin ansioksi ja häntähän juuri Hatsinassa ja sen ympäristössä juhlittiin.

Juhla päättyi siihen, että Hatsinasta tuli -- Trotski. Eikä siinä vielä kaikki, pitemmälle oli päästävä, korkeammalle oli noustava: Hatsinasta, se on nykyisestä Trotskista tehtiin kihlakunnan kaupunki ja kolme entistä kihlakuntaa: Hatsinan, Djetskoja-Selon ja Pietarhovin kihlakunnat yhdistettiin yhdeksi, Trotskin kihlakunnaksi. Tämän lisäksi on Hatsinan ympäristöllä tehty suurempia ja pienempiä kuntien ja kyläkuntien rajojen muutoksia.

Hyvät työt pitää kiitollisuudella ja kunnioituksella palkita!

Itse "herra Trotski istui kaikki neljä päivää kaupungin, entisen keisarin palatsissa, kruunaustuolissa ja kansan kaikessa alamaisuudessa oli käytävä esivaltaansa kumartamassa.

Sellaisen määräyksen oli saanut muiden muassa Kolppanan niin sanottu toisen asteen koulu. Mutta kun sen oppilaat ovat suurimmaksi osaksi pitkämatkaisia ja kun ei ollut evästä useimmilla, annettiin lupaa juhlien ajaksi. Niin ollen oppilaat pääsivät koteihinsa, välttäen tuon kunniakkaan tilaisuuden: Trotskin kumartamisen.

Trotskin nimenkin tahtovat herrat kommunistit näin ikuistuttaa. Onhan jo niin monta kaupunkia ja paikkakuntaa uudesti ristitty ja kaikki »suurmiesten» nimellisiksi. Mutta tavallisesti näitten kuoltua. -- Ennustaako tämäkin Trotskin elämän illan lähenevän?...

Juhliko sitten Inkerikin tätä suurta juhlaa? Juhli ja ei. Juhli,kun oli pakoitettu, mutta sisimmässään se ei juhlinut, varmasti ei. Ei ollut syytä siihen. Harvassa ovat ne ihmiset ja kansat, jotka pyöveliään juhlivat ja kunnioittavat...

Eikä milloinkaan Inkeri tule sietämään alueellaan Trotskin, Kingseppin ynnä muiden nimisiä kaupunkeita ja kihlakuntia, se saadaan nähdä kohta, kun kuristusnuora hitusenkaan höllenee.

Se on varma.

Koulutyö

on Keski-Inkerissä kuten muuallakin kurjalla kannalla. Tuskin ollenkaan voi nimittää niitä kouluiksi. Ei mitään opetusvälineitä, ei valoa ja lämpöäkään ole. Siellä missä on säilynyt oma, oikea opettaja, on edes viaton ja puhdas henki lasten keskuudessa ja sellaisia kouluja kansa koettaa parhaansa mukaan tukea. Mutta voi niitä, joissa on ajan valmistamia koulumestareita. Suurimmaksi osaksi sellaisissa kouluissa ei juuri nimeksikään ole oppilaita. »Eiväthän edes kaikki irstaisuutta opi, kun ovat kotona», sanovat vanhemmat.

Kolppanan toisen asteen koulu toimii, mutta sangen tukalissa oloissa. Oppilasten on kustannettava, paitsi opetusvälineitä, myöskin valo ja lämpö. Opetus tapahtuu kyllä äidinkielellä. Vieraista kielistä luetaan venäjää ja saksaa, joissa aineissa ovat erityiset opettajat. Koulun johtajana on edelleen opettaja Hakanen. Muita opettajia edelleen mainittujen lisäksi on: rouva Hakanen, »maisteri» Torniainen rouvineen ja neiti Martikainen.

Kirkollinen Elämä

on kuollutta. Pappeina ovat edelleen nykyaikaiset: nuohoojat y.m.s. Skuoritsan kirkkoon valmisteltiin Katrinaksi suurta juhlaa. Silloin otetaan rippilapset, ja soitosta pitää huolen silloin T:n kylän torvisoittokunta (!). Pappina on kanttori Jaatinen.

Taloudellinen Puoli

on kurjaa. Luontaisvero on niin ankara, että sangen monet perheet, varsinkin sellaiset, joilla ei ole riittävästi omaa työvoimaa, ovat ankarassa ottelussa kuoleman kanssa. Työvoimaa on vaikea saada, ja jos saakin, on palkka suoritettava luonnossa ja hyvin suurena. Mutta mistä sen maksaa kun verot ovat 5 -- 6 kertaa suuremmat kuin vuoden tulo.

Viinakauppa

rehoittaa mitä laajimmassa määrässä. — Se kirous vielä puuttui! Sillä varmasti se kaiken muun lisäksi johtaa monen äärimmäiseen kurjuuteen ja — perikatoon.

Kauppa

yleensä on vapaa ja kauppoja onkin joka askeleella. Tavaraa saa mitä suinkin kaipaa, mutta -- täytyy olla miljoonia ja triljoonia. Mutta mistä niitä saa? Hintataso on noussut viime aikoina huimaavasti. Tässä muutamia hintoja tämän kuun puoliväliltä: Ruisjauhot 20,000,000 ruplaa puuta, vehnäjauhot 50 -- 60 miljoonaa ruplaa, perunat 20,000,000 säkki se on noin hehto, kaurat 12 -- 15 miljoonaa puuta, sokeri 10,000,000 ruplaa naula. Miesten saappaat 120 miljoonaa ruplaa, suolat 150,000 ruplaa naula, saippua 2 -- 4 miljoonaa ruplaa naula, lehmät 200 -- 300 miljoonaa, hevoset 1 -- 3 triljoonaa.

Mitä hyötyä on siitä, että tavaraa on, kun sitä ei kumminkaan jaksa ostaa. Varsinkin palkalla elävien asema on vallan kauhea, se on kuvaamaton.

Yleinen Mieliala

on kaikkea muuta kuin toivehikas. Ilmapiiri on painostava, vaikkakin esimerkiksi kuntien johtomiehinä on omia miehiä.

Toivottomuus tahtoo vallata mielet.

ERÄÄSTÄ INKERIN KIRJEESTÄ.

Eräs inkeriläinen maanviljelijä kirjoittaa naapurilleen Suomeen:

Vihdoinkin uskallan kirjoittaa jotain täältä päin.

Ehkä arvelitte, että olen muuttanut mielipiteitäni, kun en ole tähän saakka kirjoittanut, mutta sitä ei ole tapahtunut. Vaikkakin niiltä ajoilta kun täältä läksitte on paljon muuttunut, niin ei tämä elämä vielä miellytä. Kaikkialla on mielivalta vallalla ja sanan valta on niillä joilla on ruumenia pääkallossa.

Mitään erikoista uutta ei täältä kuulu, kaikki on vain sitä entistä, ei ole mitään takeita uudesta ja valoisammasta tulevaisuudesta. Mitä tulee toimeentulooni, niin olen tähän asti verrattain suoriutunut kaikesta, jos ei ole kehumisen varaa. Kärsimyksiä on ollut yllin kyllin. Elämän taakka on lyönyt leimansa. Olen kovasti vanhentunut. Vaikea on kuvailla täkäläistä elämää. Lyhyesti sanoen on se ikään kuin loppumatonta kärsimystä.

Ei ole minkäänlaisia toveripiirejä, joissa voisi asioista vapaasti keskustella entiseen tapaan. Ja kun tulee entinen aika mieleen, niin väkisinkin tulet ajatelleeksi, että voi tätä kirottua elämää. Taloudellista elämää ei voi mihinkään perustaa. Täytyy riippua kuin ilmassa. Tällä kertaa ei ole mitään takeita, että voisitte tänne jo kohta palata. (Tarkoittaa kirjeen vastaanottajaa).

Elämme kuitenkin siinä uskossa, että vielä kerran täällä toisemme tapaamme. Tarkempaan en voi asioista kirjoittaa, sillä se tie, joka vie kadotukseen, on täällä hyvin lavea.

Comments