Kun On Sitä KulkkuaAjelinpa kiertomatkoillani kerran Kuivaisien maantietä tuolle Lempaalan puolella. Vastaan sattuivat nuoteet, lempaalaisia olivat ja Oinaalan kylästä tulivat. Luulen tuntevani niistä useimmat, mutta suurta kunniaa, tuosta tuttavuudesta ei ole, sillä niin roskaisia virsiä ne nuoteet laskettelivat, että suuresti ihmettelen, tokko nämä pojat ja tytöt ilkiävät saman suun kautta itseään ruualla ravita.. Eräässä reessä istui kolme tyttöä, jotka rääkyivät vielä pahemmin muita ja laskettelivat semmoista, että vastaantulijat venäläisetkin päitänsä kallistelivat ja sanoivat:
Hyi hemputissa, te nuoteet, eikö teillä sen parempia ajatuksia sielussanne löydykään, kun sanat virsissänne ovat sellaisia, että kattilan korvatkin niitä kuullessaan punastuvat! Se arvostelu, jonka kulkun kiskomisestanne annan, on varsin epäedullinen teille. |
 |
|
|
|