Kaverit–Друзья‎ > ‎Jäsenet‎ > ‎Veikko‎ > ‎Kuoman Kaima‎ > ‎

1906-11-28 Lehti Myöhässä

Lehti Myöhässä

Uusi Inkeri 28.11.1906 Numero 114

Minä avaan oveanne tällä kertaa vähän "ajattomalla ajalla", niinkuin Jesperin Heta kutsumattomiin kahvikekkereihin. Teidän ei pitänyt tietämän aikaa eikä hetkeä. Kaikella on kuitenkin "haettava luonnolliset syynsä"; ja kun hakee, niin kyllähän sitä löytääkin.

Tässä ovat olleet sellaiset seulomisen ajat käsissä, ettei tosiaankaan voinut tietää aikaa eikä hetkeä, milloin sitä ilmestymään pääsi, ei vaan hänen alhaisuutensa Kuoman Kaima, vaan ylipäänsä koko se palanen paperia, jonka liepeissä minäkin purjehdin, ja jota kansa Uudeksi Inkeriksi nimittää. Taisitte huomata, että viime torstain numero jäi tulematta. Luonnollinen syy siihen on että se jäi painamatta. Ja syy taas siihen, että se jäi painamatta, oli sama, mikä esti Kaisalan Jussin Amerikan-matkan: ei ollut kuninkaasta lupaa. Te ymmärrätte ilman laveampia selityksiä, mitä minä tarkoitan.

"Hienon rahan puute" on toisinaan sangen kiusallinen seikka, varsinkin silloin kun on oltava asioissa täsmällisiä. Jos itse olemme sitä, silloin on meillä oikeus vaatia muiltakin samaa. Ja jos kaikki olisimme asioissa täsmällisiä, ei "hienon rahan puutetta" voisi tulla kysymykseen, eikä ylipäänsä eräänlaisia ikääviä seulomisen aikoja sattuisi. Minun täytyy laskea asiamiestemme ja tilaajain sydämille tämä täsmällisyys-kysymys, ja huomauttaa samalla, että kun on toimittava vaikeissa, oloissa, ilman riittävää liike-pääomaa; kun täytyy elää niin sanoen kädestä kärsään, silloin riippuu koko asian menestyminen asianomaisten täsmällisyydestä.

En suinkaan tahdo kieltää, ettei tuolla epätäsmällisyydellä maksujen suorittamisessa olisi myöskin lieventäviä asianhaaroja. Luulen tuntevani niitä jotakuinkin tarkoin. Samoin en tahdo selata sitäkään seikkaa, että on näyttänyt siltä, kuin olisi lehden syntymäsijoilla, niiden puolelta joilla valta on, tahdottu tehdä vaikea asemamme vieläkin vaikeammaksi luottamuksen puutteen ilmaisulla. Tämä ei ole voinut olla asianomaisiin kovin kipeästi koskematta, ja siitä voinette rakkaat kuomat ja kaimat päättää, onko tämä harjoittamamme paperin tuhraus pääll' kukkaisten ja ruusuin tanssimista.

Tästä myös tarpeeksi selviää, miksi minäkään en tällä kertaa kirjoita Kuoman Kaiman pakinoita, vaan paljon suuremmalla syyllä Kuoman Kaiman kapinoita.

Tosiaankin on viime aikoina tämän lehden asioissa saanut moni mies tanssia "kykkytanssia" eli prissakkaa pääll ohdakkeitten ja takkiaisten.

Mutta ei nurista sentään. En siinä meiningissä tätä ole kirjoittanutkaan, vaikka niin saattaisi luulla. Mitä ovat meidän vaikeutemme ja vastoinkäymisemme niihin verraten, mitä venäläiset virkatoverimme ovat saaneet kärsiä. Meidän täytyy ihailla heidän lannistumatonta mieltänsä ja uhrautuvaisuuttansa aatteen edestä. Minun ihailuni esine erikoisesti on Shebujew, joka osaa aina ottaa hauskalta puolelta kaiken, senkin josta toinen vuodattaisi kokonaisia valitusvirtoja.

Lopultakin uskon lujasti, että meilläkin löytyy, huolimatta maailmankäsitysten erilaisuudesta, niin paljon isänmaallista mieltä, innostusta ja rakkautta asiaamme, ettei ainoa äänenkannattajamme karille joudu. Sitähän osaltaan todistavat ne päätöksetkin, jotka osakkaitten kokouksessa Hietamäellä tehtiin lehtiasiamme tulevasta järjestämisestä.

Olen kirjoittanut tästä asiasta esittääkseni sen nykyisessä valossaan, toivoen tällä asiain selvenevän ja rakentuvan, sekä tarkoittaen yhteistä parasta. Asiani on kirjoitella hetken tapauksista. Olenkin hetken lapsi ja annan mielelläni sen vaikutelmien määrätä pakinaini muotoa. Joku voisi ereyksissä luulla, että antaisin hetken vaikuttaa myös suuntaan.

Ehei, veikkoset!

Kuoman Kaima

Comments