Kaverit–Друзья‎ > ‎Jäsenet‎ > ‎Veikko‎ > ‎Kuoman Kaima‎ > ‎

1906-10-28 Uusi Inkeri Yllyttää Vapauteen

Uusi Inkeri Yllyttää Vapauteen

Uusi Inkeri 28.10.1906 Numero 102

Olen tuullut jonkun tai joidenkuiden lausuilevan semmoisia arveluita, että kaikki se mikä on pahasta, on saanut alkunsa Uudesta Inkeristä. Mitä sanoinkaan -- arveluita. Ei arveluita, mutta oikein puhdasta vakaumusta.

Toiveita.

Uusi Inkeri on hillittömästi kiihottanut, se on herättänyt toiveita ja vaatimuksia, jotta eivät ole voineet toteutua, päinvastoin ovat muka saaneet aikaan pahempaa kiristystä. Ja mistä kaikesta sitä on syytettykään. Lyhyesti sanoen, tämä lehti on asettanut vaatimukset korkeammalle kuin on ollut mahdollisuutta saavuttaa.

En tiedä miten muut, mutta kyllä minä nämä syytökset otan vastaan tyyneellä mielellä. Oikeinhan ne minusta tuntuvat niinkuin suurelta kiitokselta. Toiveitahan onkin herätettävä, ei ihmisiä toimettomuuteen sovi sysätä. Ja eikö sitten se aika, jolloin tämä lehti päivän valon näki, ollut toiveita herättävä aika, jolloin me kaikki olimme vielä vapauden tuulahduksien virkistämän hurmauksen alla? Taantumus kyllä jo päätänsä nosteli; mutta mekö olisimme sitä hirviötä säikähtäneet, vetäytyen takaisin kuolettavaan toivottomuuteen, silloin kun kaikki muut vapauden ystävät taisteluintoisina eteenpäin riensivät?

Waatimuksia?

Eikö niitäkään olisi sopinut esittää. Mutta mitä olisi ollut meidän pyrkimyksemme vapauteen ilman vaatimuksia. Olisiko niiden pitänyt pysyä pelkkinä hurskaina toivomuksina, joita ei kukaan olisi kuullut. Mutta emmehän mitään ole kuitenkaan saaneet, vaikka vaadimme, sanottanee. Jaa -- se on toinen asia. Olisimmeko sitten vaatimatta saaneet enemmän? Sanokaapa, hyvät moittijat, te jotka olette tottuneet tuuliviirin tavalla kieppumaan sinne tänne, jotka aina yläilmojen virtauksien mukaan olette milloin hirveän tulipunaisen radikaaleja, milloin taas nöyrimpiä taantumuksen palvelijoita, sanokaapa te, mitä te olette voineet saavuttaa sillä, että olette aina hetken helmaliepeeseen tarttuneet?

Täytyy ottaa huomioon se epätasainen taistelu, jota on saatu käydä. Ettei mitään oleellista ole saavutettu, ei tule siitä, ettei tuo saavuttaminen olisi ollut mahdollista, vaan se tulee siitä, etteivät väkevät ja sokean itsepäiset voimat ole mahdollistakaan myöntäneet mahdolliseksi.

Toiveet ovat herätetty, ja ne pysyivät. Jos ne kuolisivat, olisi vapautemmekin samalla kuollutta. Toiveet ovat elämää, toiveettomuus kuolemaa. Mikä ei ollut mahdollista saavuttaa tänään, saavutetaan huomena.

Että olot ovat entisestään tulleet kireämmiksi suomalaisiinkin nähden, ei taida olla Uuden Inkerin vika. Eikä se ylipäänsälään ole niiden vika, jotka ovat vapaampaa elämää, luonnollisinten elinehtojen täyttämistä koettaneet saavuttaa.

Eläkäämme siis vaan edelleen hyvässä toivossa, muistakaamme mitkä ovat vaatimuksemme, ja ennen kaikkia

-- tehkäämme velvollisuutemme!

Kuoman Kaima

Comments