Kaverit–Друзья‎ > ‎Jäsenet‎ > ‎Veikko‎ > ‎Kuoman Kaima‎ > ‎

1906-10-28 Aatteen Mies Maisteri Roine

Aatteen Mies Maisteri Roine

Uusi Inkeri 28.10.1906 Numero 102

Tämän lehden viime numerossa oli vastalause työväen joukosta sitä vastaan, että maisteri R. Roine tulisi luennoimaan toimeenpantaviksi aijotuilla yleissivistyksellisillä kursseilla, ja heti alempana myös maisteri Roineen vastaus ja selitys. Antamalla molempien puhua puolestansa minkä ne voivat, tahtoisin vaan omasta puolestani lausua yksityisen mielipiteeni asiassa.

Mainittujen kurssien toimeenpanoa vasta suunnitellaan, että minun tietääkseni ole vielä täyttä varmuutta olemassa josko ne käymään saadaankaan, vaikka lupa on olemassa. Siihenhän tarvitaan paljon muutakin, ennen kaikkea luentosali. Toivon tietysti hartaasti, että se luvataan sieltä mistä on päätetty pyytää. Ehkäpä tätä kirjoittaessa on jo luvattukin. Mutta puute on luennoitsijoista. Niitä ei meillä ale viljalti saatavissa, ei ainakaan monta sellaista, jotta voisivat aikaansa ja vaivojansa vapaasti käyttää tähän yleishyödylliseen toimeen. Varojakin on vähän.

Mutta suurimpana vaikeutena asian toteuttamiselle pidän kuitenkin sitä, kun nyt jo heti alussa, ennenkun asia on tolkulleen alkuunkaan pantu, nousee epäluuloja jotakin luennoitsijaa kohtaan hänen nykyisestä ajatuskannastaan, jota ei edes tunneta. En minä nyt tahdo sanoa, että pietarilaisen työväestön tulisi nöyrällä kiitollisuudella ottaa vastaan mitä hyvänsä ja ketä hyvänsä, mutta tahtoisin sentään oikeuden ja hyvän asian nimessä huomauttaa, että tuo vastalause oli sittenkin ennenaikainen. Olisihan sen ehtinyt tehdä sittenkin, kun olisi ensin nähty ja kuultu mitä maata mies on. Onhan kuulijoilla aina vallassaan, mahtisana, millä se vastenmielisyytensä voi selvästi osottaa silloin kuin sitä tarvitaan. Ehtisihän luennoitsijan huutaa alas sittenkin, kun hän on selvästi osottanut kantansa. Enkä minä omasta puolestani koskaan tahtoisi ketään hylkiä tai hyväksyä hänen entisyytensä perusteella.

Tulee olla johdonmukainen kaikissa asioissa.

Esiintyyhän usein raittiuspuhujina henkilöitä, jotka entisyydestään ovat tunnettuja patajuopoiksi. Jos me nyt siitä tiedosta kiinnipitäisimme, emme laskisi häntä puhujalavallekaan. Mutta me kuuntelemme häntä mieluusti, vieläpä sanomme: kas sepä osaa kuvailla juoppouden vahingon, kun itse on sitä kokenut! Mutta jos sama mies rupeaisi juoppoutta puheessaan puolustelemaan, silloin kaikuisi suustamme voimakas: alas! ja ulos! Ja se olisikin oikein.

Minä vaan tahdoin tällä yksityisellä mielipiteelläni saada lausutuksi sen epäilyksen, että eiköhän tuo vastalause sittenkin ollut ennenaikainen ja eiköhän se aivottua asiata enemmän jarruta kuin se voi edistää.

Kuoman Kaima

Comments