Kaverit–Друзья‎ > ‎Jäsenet‎ > ‎Veikko‎ > ‎Kuoman Kaima‎ > ‎

1906-03-03 Lehden Tilauksia Myymässä

Kuoman Kaiman Matkalaulu.

Uusi Inkeri 03.03.1906 Numero 3.

La mie laulan Kuoman Kaima,
Luuri illallee,
Ilo illallee, luuri illallee.
Kuoman Kaima, Kaiman Kuoma,

Kuin mie kylillä kuleksin,
Mailla Inkerin maleksin,
Kumartamass' kuomiani,
Kehoittamass' kaimojani:

Tilailemaan koteihinsa
Ottamahan omaksensa,
»Uuden Inkerin» iloisen,
Oman lehden ainokaisen.

Tallaisin mie Taaetsahan,
Tuohon kuuluhun kylähän,
Jossa mie sanoiksi virkoin:
Tahdotteko Taaetsoiset,
Tämän komean kylöset,
Tilaella taloihinne,
Komeoihin koteihinne,
»Uuden Inkerin» ilosen,
Oman lehden ainokaisen?

Täälläkös nyt riemu nousi
Sekä miehet, että naiset,
Vielä potrat poikasetkin,
Ynnä tyynet tyttölapset:
»Kyllä tahdomme tilata
Tuota »Uutta Inkeriä»!

Oli viimeinen sanani.
Suuri kiitos, kost' Jumala,
Kun mie täältä poijes läksin
Kulkemahan edemmäksi.

Saavuin täältä Saamostihin,
Josta hiihin Himasihin,
Ravaisin sielt' Rahkolahan
Rikkahia riipimähän;

Sanoin heille mahtavasti:
Jos te rikkaat Rahkolaiset,
Oikein omat suomalaiset,
Ette »Uutta Inkeriä»,
Omaa lehtee ainoata,
Tilaele taloihinne,
Komeoihin koteihinne.
Sanon teitä saitureiksi
Ilmoittelen itaroiksi!

Kylän vanhin vaka miesi
Asjan tuon kyll' hyvin tiesi,
Ettei ilman »Inkeriä»,
Nuorta neitiä, iloista,
Talo ole ponnellansa,
Eikä elo onnellansa.

Kehotusta kuunneltihin
Lehti heti tilattihin.

Kopristin nyt Korhosihin,
Sieltä jouduin Jormosihin;
Mutt' en kummaskaan kylässä,
Ollut suosioss' hyvässä:

Korhosiss' ol' kopjat naiset,
Jormosiss' ol' jorot miehet.
Ei nuo »Uutta Inkeriä»,
Tahtonehet taloihinsa.

Piirsin Pieneen Hatsinahan;
Yksi vaka vanha poika,
Toinen pulska potrjätsikka,
Sekä yksi kylän miesi,
Jo nuo kaikki kolmen tiesi,
Mitä mie kyläss' kuleksin,
Maita Inkerin maleksin.

Kastinaan mä kaaloin täältä,
Tääll' vaan mua naurettihin:
»Ei uo aika meill' lukea,
Tuota »Uutta Inkeriä»;

Meill' on niinkin paljon työtä,
Paljon työtä sekä tointa:
Pappeja on parjattava,
Opettaijii ohjattava,
Loruella lukkarista,
Lörpötellä suntiosta:

Miks' he tuhmat tupakoivat,
Meidän pyhissä tuvissa,
Pyhäin ihmisten parissa;
Pyörryttävät siskosia,
Sekä vietro veikkosia.»

Parsaatin täält' Paaritsahan,
Tuohon suurenen kylähän;
Täällä taarasta tasainen,
Hyvä miesi taipuvainen,
Tilais' »Inkerin» kotiinsa,
Tasaisehen talohonsa.

Toiset mua mukkiloivat:
»Jos et joudu pian täältä,
Meidän suuresta kylästä,
Lehtinesi päivinesi,
Uusinesi neitinesi,
Nimen saat sä niskahasi
Niinkuin omatkin eläjät:

Panemme Pikinahaksi,
Partajenssiksi paremmin!

Harppasin täält' Hatsinahan,
Sieltä puikin Pukkilahan;
Täällä vaka vallan vanhin,
Tilas' Inkerin ilosen,
Illan vietoks' itsellensä,
Ajan ratoks' perheellensä.

Huikin täältä Huittulahan,
Ihmeen kiireest' Ikatlahan;
Niismovaan mie tulin sieltä,
Verevälle vierin täältä.

Löysin näistäkin kylistä.
Monta, miestä ahkeraista,
Löysin siellä seukkoseni
Sekä omat ystäväni.
Ottivat he mielellänsä,
»Uuden Inkerin» kotiinsa.

Kävin vielä moness' kyläss',
Joiss' en ollut sovuss' hyväss'
Mutta nyt mä sanon teille,
Teempä teille tiettäväksi:

Kun mä toisen kerran sinne
Tulen teidän kylihinne,
Olkaa sitte varovaiset,
Eikä liioin ilkkuvaiset! --

Ett'en laulais' Lapinmaahan
Variksia vahtimahan:
Ett'ei pääsis petolinnut,
Pentturoimaan peltojamme,
Siemeniä poimimahan.

Vielä kolkin Kolppanassa,
Pari kertaa Pankkovalla,
Kolistelin Koprinoiset,
Kupanitsaan kurkistelin,
Liuvuin myöskin Liissilässä,
Inkerellä istuskelin,
Vedin luuni Venjoelle,
Tuprahutin Tuutarihin,
Hivuin Hietasen mäkehen,
Sieltä tyyräsin Tyröhön,
Rantamaita rapsuttelin:

Selvisin Serepetasta,
Sekä kaaloin Kapriosta,
Halki Kattilan kapusin,
Kosemkinahan kohosin.
Kaikkialla kaivattihin,
Kohokourin varrottihin,
Tilausta tinkimähän,
Opastusta antamahan

Neuvoivat Nevan ylitse
Porhaltamaan pohjoisehen.
Vaarsin saareen Valkeahan,
Lempaalahan lentustelin,
Jo nuo vuotti Vuoloisetkin,
Sekä miehet Miikkulaisten.
Tipahteli tilaukset,
Tuli kuin turkin hihasta.
Tompsin sieltä Toksovahan,
Räämin soita, Rääpyvälle,
Kelkkuutin mäille Kelton.
Ei niissä pahoin pi'elty,
Tuli tukulta nimiä,
Osotteita oiva lailla.

Vielä marssin Markkovalle,
Järvisaarelle samosin,
Syrjämailla matkustelin;
Kosin kuomat Kuoritsasta,
Ropsun uljahat urohot.
Vierin viimein Pietarihin,
Tuohon kuuluhun kylähän,
Jossa suorat suomalaiset
Kovin kestissä pitivät,
Sen lujemmin lupasivat
Auttoa mäessä miestä,
Vastamaassa matkalaista.

Nytpä laulan kuoman kaima,
Mies verevä vierettelen:
Hyvä on kulku kutsumalla
Pakinoita paasuumahan;

Viel' olis tiloja, paljon,
Paljon pulskia pihoja.
Ylen äijä mökkilöitä,
Missä ei minua nähdä
Kuoman kaimaa ei tavata.

Sinne päästä mun pitäisi
Tulla tutuksi talohon!
Jospa minut joudutatte,
Tiet minulle tienastatte
Noille oudoille oville --

Niin panenpa palkaksenne:
Suuri kiitos suurnenäinen,
Paljokiitos partasuinen,
Kostumala loppakorva,
Pallinaama passipoinen,
Kärhätukkainen kumarrus!

Kuoman Kaima

Paikannimiä

  1. Inkeri
  2. Taaetsahan
  3. Saamostihin
  4. Himasihin
  5. Rahkolahan
  6. Korhosihin
  7. Jormosihin
  8. Hatsinahan
  9. Kastinaan
  10. Paaritsahan
  11. Hatsinahan
  12. Pukkilahan
  13. Huittulahan
  14. Ikatlahan
  15. Niismovaan
  16. Verevälle
  17. Lapinmaahan
  18. Kolppanassa
  19. Pankkovalla
  20. Koprinoiset
  21. Kupanitsaan
  22. Liissilässä
  23. Inkerellä
  24. Venjoelle
  25. Tuutarihin
  26. Hietasen
  27. Tyröhön
  28. Serepetasta
  29. Kapriosta
  30. Kattilan
  31. Nevan
  32. Valkeahan
  33. Lempaalahan
  34. Vuoloisetkin
  35. Miikkulaisten
  36. Toksovahan
  37. Rääpyvälle
  38. Kelton
  39. Markkovalle
  40. Järvisaarelle
  41. Kuoritsasta
  42. Ropsun
  43. Pietarihin
Comments