Tuutarin Tytöt Muistelee

Tuutarin Tytöt Muistelee

(6.11.1985 Raumalla)

Kuin pikkuinen pala maapallon pintaa
Tuo tuttu Tuutarin mäki on
Sinne mielemme palaa, ihan kuin salaa ,
Monen vuosikymmenen takaa

        Otetaan esille entiset ajat
        Ne vanhoista vanhimmat muistot
        Ne keväiset lehdot ja puistot

Oli komea koulu rinteellä mäen
Sen vieläkin sielun silmillä näen
Ne oppilasjoukot ja opettajat
Yhä uudestaan mieleen palaavat

        Muistatteko Ventosen Emman
        Järvelän Maikin ja Saarelaisen
        Leini Väinön ja Lankisen,
        Kiurun ja Tikan poikineen

Olipa muitakin opettajia
ja oppiaineita paljon
Siinä punnittiin kielitaitoa
Kemian ja fysiikan lakeja

        Vaan kaikki ne kevääksi selvisi
        ja todistus vaivat palkitsi
        Taas aurinko paistoi ja kukkaset kukki
        Ja lintuset koulupuistossa lauloi

Sitten elämänkirjassa kääntyi lehti
Väri keväinen tummaksi muuttua ehti
Syksyä seurasi sota ja suru
Jäljelle eloa vain pienoinen muru

        Se on toinen juttu kokonaan
        Sitä toisella kertaa muistellaan
        Tuutari toiseksi muuttunut lie
        Sinne harvemmin kulkevi tie.

Aino M.

Tällaiselta näyttää Aino M:n viereisen sivun runossa muistelema koulu vuoden 1991 kesällä — sodan ja ajan runtelemana.


Kuva: Helvi Othman.

Inkeriläisten Viesti 1992

Comments