Tekemisen iloa myös vuonna 2012!

Toivo Flink

Hyvät lukijat!

Tässä yhteenvetoa menneestä vuodesta. Mielestäni me olemme ansainneet kiitosta. Tarkastellaan asioita yksityiskohtaisemmin.

Tallinnassa paljastettiin Inkerin itsenäisyystaiteluihin osallistuneen rykmentin muistoa kunnioittava laatta. Tämä tapahtui kesäkuun toisena viikonloppuna. Tapahtuman järjestäjänä toiminut Inkerinsuomalaisten Tallinnan seura julkaisi tapahtuman merkeissä rykmentin lyhyen historiikin.

Turussa toimiva Siirtolaisuusinstituutti järjesti heinäkuun alussa Siirtolaisuusjuhlan, johon me, eri maissa asuvat inkerinsuomalaiset, pääsimme mukaan pitämään omaa seminaariamme. Me saimme kahtena päivänä pohtia tulevaisuuttamme. Keskeiseksi nousi kysymys, onko meillä, eri oloissa asuvana yhteisönä, yhteisiä tavoitteita ja myös yhteistä tahtoa? Mitkä nämä tavoitteet ovat ja kuinka me voimme niitä toteuttaa?

Miksi asia tuli ajankohtaiseksi vasta nyt? Ymmärtääkseni siksi, että paluumuuton edetessä suomalaisuutemme on vahvistunut Suomessa ja muuallakin siinä määrin, että olemme saaneet aloitteillemme tarpeellista henkistä tukea. Yksityishenkilöiden lisäksi tukenamme ovat Suomessa olleet Kansallisarkisto, Kotiseutuliitto ja Siirtolaisuusinstituutti. Tässä lehdessä julkaisemme Siirtolaisuusjuhlan seminaarista tehdyn muistion, joka avaa yhteistyömme näköaloja.

Kolmas merkittävä yhteistoimintamme tavoite on saada Inkeri-päivästä liputuspäivä. Asian sisältöön ja ajankohtaan liittyvät perustelut löytyvät myös tästä lehdestä. Tehtävä ei ole suinkaan helppo. Sen osoittaa esimerkiksi vuosia kestänyt ponnistus saada Minna Canthille oma liputuspäivä. Inkerin suomalaisuuden, eikä yksin inkerinsuomalaisten päivä, on tarkoitus liittää Larin Parasken nimeen. Hän on ylivoimaisesti tunnetuin Inkerinmaalla asunut ja suomalaiseen kulttuuriin vaikuttanut henkilö. Suomen Inkeri-liiton aloitetta jo ovat kannattaneet Suomen Inkeriläisten Sivistyssäätiö ja Ruotsin Inkerin Liitto.

Neljäs asia liittyy Inkerin arkistoon. Kuten muistamme, suurin kokonaisuus Inkeriin liittyvää arkistoaineistoa sijaitsee Kansallisarkistossa. Hiljattain pidetyissä syyskokouksissaan Inkeri-liito ja Inkeriläisten Sivistyssäätiö kannattivat omien arkistojensa siirtämistä Kansallisarkistoon. Kyseessä on merkittävä lisäys olemassa olevaan aineistoon. Myös Kotiin karkotettavaksi – hankkeessa kerääntynyt aineisto lisää Inkerin arkistomme painoarvoa. Toivoisin, että myös yksityishenkilöt innostuisivat lisää luovuttamaan kotiarkistojensa tietoja keskusarkistoomme. Seuraava askel on rahoituksen hankkiminen aineiston järjestämiseksi. Sekin on jo vireillä.

Eipä neljää ilman viidettä. Ruotsin Inkerin Liiton avustamana olemme saaneet tietoja inkerinsuomalaisia koskevasta aineistosta, joka löytyy Boråsin arkistosta. Näin on toteutumassa ajatus inkerinsuomalaisia koskevasta tietopankista.

Ja päälle päätteeksi ensi vuoden kesäjuhlasta. Lahden seudun Inkeri-kerhon valtuutetut ovat liiton syyskokouksessa esittäneet aloitteen kesäjuhlan järjestämisestä Lahdessa. Päätös ei ole vielä kirkossa kuulutettu, silti toivon, että tapaamme Lahdessa ensi kesänä. Asiasta saamme lisää tietoa tulevissa Inkeriläisten Viesteissä.

Luotan siihen, että mainitut ja tulevat toimet tuovat liittomme uusia jäseniä.