Tekemisen iloa myös vuonna 2012!
Toivo Flink
Hyvät lukijat!
Tässä yhteenvetoa menneestä vuodesta.
Mielestäni me olemme ansainneet kiitosta.
Tarkastellaan asioita yksityiskohtaisemmin.
Tallinnassa paljastettiin Inkerin itsenäisyystaiteluihin
osallistuneen rykmentin
muistoa kunnioittava laatta. Tämä tapahtui
kesäkuun toisena viikonloppuna.
Tapahtuman järjestäjänä toiminut Inkerinsuomalaisten
Tallinnan seura julkaisi
tapahtuman merkeissä rykmentin lyhyen
historiikin.
Turussa toimiva Siirtolaisuusinstituutti
järjesti heinäkuun alussa Siirtolaisuusjuhlan,
johon me, eri maissa asuvat inkerinsuomalaiset,
pääsimme mukaan pitämään
omaa seminaariamme. Me saimme kahtena
päivänä pohtia tulevaisuuttamme. Keskeiseksi
nousi kysymys, onko meillä, eri
oloissa asuvana yhteisönä, yhteisiä tavoitteita
ja myös yhteistä tahtoa? Mitkä nämä
tavoitteet ovat ja kuinka me voimme niitä
toteuttaa?
Miksi asia tuli ajankohtaiseksi vasta
nyt? Ymmärtääkseni siksi, että paluumuuton
edetessä suomalaisuutemme on
vahvistunut Suomessa ja muuallakin siinä
määrin, että olemme saaneet aloitteillemme
tarpeellista henkistä tukea. Yksityishenkilöiden
lisäksi tukenamme ovat
Suomessa olleet Kansallisarkisto, Kotiseutuliitto
ja Siirtolaisuusinstituutti. Tässä
lehdessä julkaisemme Siirtolaisuusjuhlan
seminaarista tehdyn muistion, joka
avaa yhteistyömme näköaloja.
Kolmas merkittävä yhteistoimintamme
tavoite on saada Inkeri-päivästä liputuspäivä.
Asian sisältöön ja ajankohtaan
liittyvät perustelut löytyvät myös tästä
lehdestä. Tehtävä ei ole suinkaan helppo.
Sen osoittaa esimerkiksi vuosia kestänyt
ponnistus saada Minna Canthille oma liputuspäivä.
Inkerin suomalaisuuden,
eikä yksin inkerinsuomalaisten päivä, on
tarkoitus liittää Larin Parasken nimeen.
Hän on ylivoimaisesti tunnetuin Inkerinmaalla
asunut ja suomalaiseen kulttuuriin
vaikuttanut henkilö. Suomen Inkeri-liiton
aloitetta jo ovat kannattaneet Suomen Inkeriläisten
Sivistyssäätiö ja Ruotsin Inkerin
Liitto.
Neljäs asia liittyy Inkerin arkistoon.
Kuten muistamme, suurin kokonaisuus
Inkeriin liittyvää arkistoaineistoa sijaitsee
Kansallisarkistossa. Hiljattain pidetyissä
syyskokouksissaan Inkeri-liito ja Inkeriläisten
Sivistyssäätiö kannattivat omien arkistojensa
siirtämistä Kansallisarkistoon.
Kyseessä on merkittävä lisäys olemassa
olevaan aineistoon. Myös Kotiin karkotettavaksi
– hankkeessa kerääntynyt aineisto
lisää Inkerin arkistomme painoarvoa. Toivoisin,
että myös yksityishenkilöt innostuisivat
lisää luovuttamaan kotiarkistojensa
tietoja keskusarkistoomme. Seuraava
askel on rahoituksen hankkiminen aineiston
järjestämiseksi. Sekin on jo vireillä.
Eipä neljää ilman viidettä. Ruotsin Inkerin
Liiton avustamana olemme saaneet
tietoja inkerinsuomalaisia koskevasta aineistosta,
joka löytyy Boråsin arkistosta.
Näin on toteutumassa ajatus inkerinsuomalaisia
koskevasta tietopankista.
Ja päälle päätteeksi ensi vuoden kesäjuhlasta.
Lahden seudun Inkeri-kerhon
valtuutetut ovat liiton syyskokouksessa
esittäneet aloitteen kesäjuhlan järjestämisestä
Lahdessa. Päätös ei ole vielä
kirkossa kuulutettu, silti toivon, että tapaamme
Lahdessa ensi kesänä. Asiasta
saamme lisää tietoa tulevissa Inkeriläisten
Viesteissä.
Luotan siihen, että mainitut ja tulevat
toimet tuovat liittomme uusia jäseniä.