Sa­no­ma­leh­ti Laa­tok­ka Ki­rovs­kin kun­ta­pii­ri Le­ning­ra­din a­lu­e 07.12.2014

MUIS­TO

75 vuot­ta Tal­vi­so­dan syt­ty­mi­ses­tä

30 mar­ras­kuu­ta vuon­na 1939 al­koi Tal­vi­so­ta (Neu­vos­to­lii­ton ja Suo­men vä­lil­lä). Tä­mä ly­hyt ja ve­ri­nen his­to­ri­am­me si­vu ei o­le saa­nut yk­si­se­lit­teis­tä ar­vi­oin­ti­a. So­dan a­lun seik­ko­ja, tar­koi­tus­ta ja tu­lok­si­a kos­ke­vi­a väit­te­ly­jä on ol­lut tä­hän as­ti.

Ei o­ma ei­kä vie­ras

Tal­vi­so­ta tu­li Suo­men si­sun ja mie­hek­kyy­den sym­bo­lik­si. Har­vat tie­tä­vät, et­tä tu­han­net suo­ma­lai­set o­sal­lis­tui­vat Tal­vi­so­taan Neu­vos­to­lii­ton puo­lel­la Suo­men kan­sa­nar­me­jas­sa. Sen his­to­ri­a sel­vit­tää mo­ni­a Tal­vi­so­dan rii­ta­ky­sy­myk­si­ä.

Suo­men kan­sa­nar­me­jan syn­ty­mi­nen jul­kais­tiin vi­ral­li­ses­ti so­dan toi­se­na päi­vä­nä neu­vos­to­sa­no­ma­len­den si­vuil­la P­rav­da (To­si). Si­tä suun­ni­tel­laan tu­le­van Suo­men ar­mei­jan vah­vak­si y­ti­mek­si. En­sim­mäi­sel­le suo­ma­lai­sel­le ar­mei­ja­kun­nal­le myön­ne­tään kun­ni­a tuo­da Suo­men De­mok­raat­ti­sen ta­sa­val­lan lip­pu ja nos­taa sen p­re­si­den­tin pa­lat­sin ka­tol­le työn­te­ki­jöi­den i­lok­si ja kan­san vi­hol­lis­ten pe­lok­si” – pu­hut­tiin sa­no­ma­leh­des­sä.

Mut­ta ar­kis­to­a­si­a­kir­jat to­dis­ta­vat ai­kai­sem­mas­ta a­jan­koh­das­ta ja toi­sen­lai­sis­ta muo­dos­ta­mi­sen sei­kois­ta. 19. mar­ras­kuu­ta kan­san­ko­mi­saa­ri K. E. Vo­ros­hi­lov al­le­kir­joit­ti käs­kyn 106. jal­ka­vä­ki­di­vi­si­oo­nan muo­dos­ta­mi­ses­ta Le­ning­ra­din so­ti­las­pii­ris­sa e­ri­kois­so­ti­la­so­sas­to­na. Mie­his­töö­n a­let­tiin kut­su­a jou­kot­tain suo­ma­lai­si­a ja kar­ja­lai­si­a. Tä­män di­vi­si­oo­nan pe­rus­teel­la Vo­ros­hi­lo­vin käs­kyn mu­kaan 23.11.1939 Pet­ros­koi­hin al­koi Hal­lin­non ja vuo­ri­jal­ka­vä­ki­ar­me­jan­kun­nan jouk­ko­jen muo­dos­ta­mi­nen. Kut­sut­tiin noin 8'000 suo­ma­lais­ta ja 4'000 kar­ja­lais­ta se­kä mui­den kan­so­jen e­dus­ta­ji­a. Mar­ras­kuun lop­puun me­nes­sä o­li 13'405 hen­ke­ä, ja hel­mi­kuus­sa o­li 25 000 so­ti­las­hen­ki­löä e­ri kan­sal­li­suut­ta. O­li myös va­paa­eh­toi­si­a. Ken­raa­li­luut­nant­ti Ak­se­li Ant­ti­la joh­ti Suo­men kan­sa­nar­me­jaa.

So­dan tu­lok­set: Suo­men puo­lel­ta kaa­tui 26'000 so­ti­las­ta ja Neu­vos­to­lii­ton puo­lel­ta 126'000. NL sai uu­det a­lu­eet ja siir­si ra­jan Le­ning­ra­dis­ta. Sit­ten Suo­mi liit­tyi so­taan Sak­san puo­lel­la ja NL pois­tet­tiin Kan­so­jen Lii­tos­ta.

O­mi­a o­mil­le

V. 1939 ke­sän ja syk­syn vai­hees­sa Pu­na-ar­me­jaan pa­lau­tet­tiin kan­sal­li­suu­del­taan suo­ma­lai­si­a re­ser­vi­ko­men­ta­ji­a, joil­ta o­li riis­tet­ty up­see­rin ar­vo­ni­mi ja oi­keus pal­vel­la Pu­na-ar­mei­jas­sa. Suo­ma­lais­ta kan­ta­hen­ki­lö­kun­taa puut­tui ja y­liup­see­rei­na pal­ve­li­vat ve­nä­läi­set. Kan­sal­lis­kan­ta­hen­ki­lö­kun­nas­ta muo­dos­tet­tii­n e­tu­pääs­sä kes­ki- ja a­la­pääl­lys­tö.

Tal­vi­so­dan en­sim­mäi­sis­tä päi­vis­tä Suo­men kan­san ar­me­jan kai­kis­sa jou­kois­sa a­loi­tet­tiin tais­te­lu­kou­lu­tus, e­ten­kin suk­si­kou­lut­ta­mi­nen. Di­vi­si­oo­nas­sa muo­dos­tet­tii­n e­ri­kois­suk­si­pa­tal­joo­nat ja komp­pa­ni­at. Nii­den o­li tar­koi­tus to­teut­taa tie­dus­te­lu­a ja tu­ho­töi­tä suo­ma­lais­ten jouk­ko­jen se­lus­tas­sa. Jul­kais­tii­n o­ma leh­ti Kan­sa­nar­mei­ja suo­men, kar­ja­lan ja ve­nä­jän kie­lel­lä. V. 1938 kou­lu­tus suo­ma­lai­sis­sa kou­luis­sa siir­ret­tiin ve­nä­jäk­si se­kä la­kat­tiin jul­kai­se­mas­ta kir­jo­ja ja leh­ti­a suo­men kie­lel­lä.

Suo­men kan­sa­nar­mei­jan so­ti­lai­den vaa­te­tus rat­kais­tiin seu­raa­vas­ti. Heil­le ei voi­tu an­taa Pu­na-ar­mei­jan so­ti­las­pu­ku­a, kos­ka ko­ko maa­il­mal­le o­li ju­lis­tet­tu, et­tä Suo­men kan­sa­nar­mei­ja on it­se­näi­sen de­mok­raat­ti­sen Suo­men ar­mei­ja. So­ti­lail­le an­net­tiin puo­la­lai­nen so­ti­las­pu­ku. Tä­mä so­ti­las­pu­ku o­tet­tiin v. 1939 I­tä-Puo­las­ta. Puo­la­lais­mal­li­set la­kit vaih­det­tiin kor­va­läp­pä­la­keik­si ja val­koi­set kot­kat pois­tet­tiin.

Vi­hol­li­sen e­des­sä kaik­ki o­vat yh­den­ver­tai­set

Suo­men kan­sa­nar­me­jan teh­tä­vät o­li­vat po­liit­ti­set, sen ei suu­nit­tel­tu o­sal­lis­ta­van tais­te­lui­hin. Tu­le­vas­sa neu­vos­to-Suo­mes­sa se tu­lee­ ol­la mie­hi­tys­jouk­koi­na. Neu­vos­to­joh­dol­la o­li myös e­pä­luu­lo­ja, et­tä Suo­men kan­san ar­me­jan tais­te­li­jat voi­vat siir­ty­ä vi­hol­li­sen puo­lel­le. Mut­ta vai­ke­a tais­te­lu­ti­la rin­ta­mal­la pa­kot­ti käyt­tä­mään kaik­ki va­rat, ja v. 1939 jou­lu­kuus­ta Suo­men kan­sa­nar­mei­jan jou­kot al­koi­vat o­sal­lis­tu­a tais­te­lu­teh­tä­viin.

V. 1940 tam­mi­kuus­sa Suo­men kan­sa­nar­mei­jan o­sas­to­ja käy­tet­tiin tais­te­lu­teh­tä­viin laa­jal­ti. V. 1940 tam­mi­kuus­sa 3. jal­ka­vä­ki­di­vi­si­oo­nan 5. ja 6. ryk­men­tin tie­dus­te­li­jat suo­rit­ti­vat e­ri­kois­tu­ho­työ­teh­tä­vät 8. ar­mei­jan a­lu­eel­la. He tu­ho­si­vat suo­ma­lais­ten jouk­ko­jen va­ras­to­ja, rä­jäyt­ti­vät rau­ta­tie­sil­to­ja, mii­noit­ti­vat tei­tä. Hel­mi­kuu­n a­lus­sa 6. ryk­ment­ti siir­tyi 8. ar­mei­jan Pu­na-ar­mei­jaan. 22-28 tam­mi­kuu­ta se tais­te­li suo­ma­lai­si­a vas­taan Lun­ku­lan­saa­rel­la.

Ma­ju­ri O. A­ho­sen joh­ta­mat Suo­men kan­sa­nar­me­jan so­ti­laat tais­te­li­vat lu­ku­mää­räi­ses­ti suu­rem­paa vi­hol­lis­ta vas­taan nel­jä päi­vää. Vii­pu­rin ryn­näk­kö, Tal­vi­so­dan vii­mei­nen ja ve­ri­sin ot­te­lu, tu­li tais­te­lu­kas­teek­si Suo­men kan­sa­nar­mei­jan mo­nil­le so­ti­lail­le ja ko­men­ta­jil­le.

Rau­han­so­pi­muk­sen sol­mi­mi­sen jäl­keen so­ti­laat vaa­te­tet­tii­n uu­del­leen Pu­na-ar­mei­jan pu­kuun, va­paa­eh­toi­set e­ro­tet­tiin re­ser­viin. Suo­men kan­sa­nar­mei­jan so­ta­jou­kot tu­li­vat Pu­na-ar­mei­jan 71. jal­ka­vä­ki­di­vi­si­oo­nan y­ti­mek­si. Suu­ren I­sän­maal­li­nen so­dan ai­ka­na tä­mä di­vi­si­oo­na tais­te­li Kar­ja­lan kan­nak­sel­la, o­sal­lis­tui o­pe­raa­ti­oo­n Isk­ra (Ki­pi­nä) Ol­ho­vin rin­ta­mal­la ja tais­te­luun Kurs­kin kaa­rel­la. Sit­ten o­li Uk­rai­nan, Puo­lan va­paut­ta­mi­nen, Ber­lii­nin ryn­näk­kö.

­Ja­ni­na E­mi­li­a Il­jai­nen
Seu­los­koi.