Miikkulaisten joki
Josko se joki juoksevainen
veisi ikäväini,
jättäisin, jättäisin,
syntymäpitäjäini.
Syntymäpitäjäni läpi virtasi joki,
mikä Miikkulaisten kylien kohdalla
laskeutui Laatokkaan. Laatokanmeren
länsirannalla maasto oli laajalti yhtäläistä
tasankoa Taipaleenjoelta Pähkinänlinnaan
ja Nevanjoelle saakka.
Noin 30 – 40 kilometriä Laatokan rannasta
hiekkamultamaa muuttui kumpuilevaksi.
Sinne olivat muodostuneet
kukkulat ja santavuoret, joille runolaulussa
on annettu nimeksi: Maanselänharjanteet.
Toksovan, Vuoleen ja Lempaalan
mäki-kukkulat eivät ulottuneet näköpiiriimme
Laatokalle, mutta Palkeelanmäet,
Hatakanmäki ja Metsonmäki
olivat meille merimiehille pysyväisiä
maamerkkejä. Nämä viimeksi
mainitut olivat entisestä Venäjän
rajasta Suomen puolella.
Mutta Vuoleen ja Lempaalan mäkirinteillä
olivat Miikkulaistenjoen alkulähteet.
Sieltä ne pikkupuroina punoutuivat
yhteiseksi jokiuomaksi, mikä
sitten vuolaana virtasi alankomaitten
läpi. Satoja perhekuntia oli asettunut
asumaan tämän joen rantamille.
mistä noutivat vettä tarpeisiinsa. Joen
nimi oli kartalle merkitty: Vuole-joki,
venäläinen nimi oli kartalla: Vlooka.
Kansan keskuudessa tällä joelle. oli
montakin nimeä, sillä jokaisen kylän
ja talon kohdalla se oli: Meijen-joki.
Näin joen nimi muuttui aina, kylän
ja paikkakunnan nimien mukaan.
Nimiluettelo minun on aloitettava
alajuoksusta. ikään kuin kiivetäkseni
juuresten puuhun. Laatokan rannalla,
Milkkulaistenjoen suussa oli turvallinen
merisatama ja lastauspaikka. Siellä
oli valtavan suuri halkovarasto,
minkä omisti Venäjän valtio. Udelu.
Alakylän kohdalla oli Miikkulaisten-joki
noin kilometrin pituudella noin
50 – 60 metrin levyinen. Pikku polvekkeita
huomioon ottamatta, melkein
linjasuorana. Joki nousi vastavirtaa,
vähän kapeampana. Yläkylän
puolellakin vielä noin kolme kilometriä.
Sitten Läärän Suurensillan yläpuolella
oli Rist-joki, mistä oikealle
erkani Jolsarin-joki, pääväylä jäi vasemmalle,
missä vastavirtaa soutaessa
oli Muonilan-joki, Rönön-joki,
Sintnsan-joki, Pahan-akan-joki, Polvanan-joki,
Oljennan-joki, mikä erkani Nässinjoesta.
Olenan-jokeen liittyi oikealta
useampia vesisuonia, nimittäin: Koivuoja,
Salonoja, Tuomioja, Vatoja, Kivoja ja
Korkkisen-joki, mikä alkoi pikku purona
Vuojeen kirkon luona olevasta Sirkanjärvestä.
Nässin-joki jäi vasemmalle
mihin laskee Vuolejärven-joki,
Meslikan-joki, Matoksin-joki, Polotin-joki,
Vuoleen-joki, Sohvolan-joki ja
Kyyröhaan-joki, se alkoi jostakin Toksovan
ja Lempaalan pitäjien rajamailta.
Olen luetellut Miikkulaisten jokivettä
jo pitäjän perälle asti, mutta vielä
on vettä valunut etelänpuoleisilta
kyliltä päin: Lopotin-joki, Rokoskoin-joki
ja ehkä Reppoin-kylän tienoiltakin
lienee vesi laskenut Vuole-järveen
ja sieltä liittynyt Nässin-jokeen.
Seuraavan kerran. Kertomukseni kohdistan
Jolsarin-jokeen. Siellä päin ovat
paikat minulle paremmin tunnetut.
Matti-setä
Inkeriläisten Viesti 1962