Pohjoisin kylä

lähettänyt Клуб Ингрия 1.1.2016 klo 0.40
Kari kyselee tietoja paikasta nimeltä "Pohjoisin" tai "Pohjoisin kylä". Tästä on kerrottu Tyrön historiassa:


    Nuolijoki taikka Strelna, joka osa Tyrön seurakunnassa seuraa toiseksi tässä katseltavaksi, on Liihalta 10 virstaa länteenpäin, aina vaan meren rantaa. Liihan ja Nuolijoen välillä'on aivan umpivenäläinen seutu, etupäässä suuria maahovia, joissa muun muassa on Sergia niminen venäläinen luostari. Strelna kutsutaan "Viitaksi" (maahoviksi) mutta saanee jo piankin kaupungin nimen ja oikeudet. Suomalaisia kyliä löytyy Nuolijoen puolella 7, joissa yhteensä on 96 taloa, nimittäin Uusi ja Vanha Mielisi 17 taloa, Haloisi 14 taloa, Mustainu 18 taloa, Vihtola 17 taloa, Kirppula 16 taloa ja Pohjosi 14 taloa. Näistä kylistä on ainoastaan yksi Mustasun, kokonaan suomalaisilta asuttu, toisissa kylissä on jokaisessa enemmän taikka vähemmän venäläisiä ja inkeroisia sekaisin suomalaisten kanssa. Molemmat Mielisten kylät, Halosi ja Wihtola muuttunevat ajan päällä Strelnan kanssa yhdessä kaupungiksi. Haloisi ja Uusi Mielisi eivät enää kyliltä näytäkään, niistä kun melkein kaikki talot ovat hyyryläisten varaksi maahoveiksi laitetut ja kaikenlaatuisia kauppapaikkoja, etupäässä trahtereja ja olutpuoteja, ei suinkaan huoli täällä hikipäässä hakea.

    Strelnan kylissä ovat välttävät maat, saviperäistä laatua, ne kasvavat hyvin, jos niiden päällä työtä tekee. Karjantuotteet menevät täällä kesänajalla maahovilaisille ja talvisin Pietariin, helpolla ja hyvästä hinnasta kaupaksi. Maahovit tuovat rahaa. Naiset ja jalkamiehet käyvät päivätöissä. Useammalla kylällä ovat oivalliset metsät, joista saadaan hirsiä, polttopuut ja rahaa. Kaikkialla kylien kautta käyvät hyvät, kivestä laitetut maantiet. Rautatie menee seudun lävitse ja pysäyspaikka on aivan kylien keskellä.

http://www.inkeri.com/Virtuaali/Tyro/Historia.htm

Hänen sukulaisensa 1800 luvulla olivat tekemisissä tuon kylän asukkaiden kanssa.

Comments