Paa­vo Park­ki­nen 1948 – 2021

lähettänyt Клуб Ингрия 15.9.2021 klo 12.36   [ 11.11.2021 klo 23.35 päivitetty ]

Paa­vo Park­ki­nen 1948 – 2021    

  • In­ke­ri-ak­tii­vi,
  • ra­ken­nu­sa­lan yrit­tä­jä

IN­KE­RI-AK­TII­VI, yrit­tä­jä Paa­vo Park­ki­nen kuo­li pit­käl­li­seen sai­rau­teen Vse­vo­lovs­kis­sa, lä­hel­lä Pie­ta­ri­a 25. elo­kuu­ta 2021. Hän oli syn­ty­nyt kar­koi­tuk­ses­sa Ja­ros­la­vin alu­eel­la, Vol­gan ran­nal­la 21. jou­lu­kuu­ta 1948.

Sta­li­nin kuol­tu­a Park­ki­sen per­he pää­si pa­laa­maan rak­kaal­le In­ke­rin­maal­le, Kol­pi­non ky­lään Kel­tos­sa. Tä­män ky­läyh­tei­sön hy­väk­si Paa­vo Park­ki­nen toi­mi ko­ko elä­män­sä niin maal­li­sis­sa kuin kir­kol­li­sis­sa asi­ois­sa.

PARKKINEN valmistui Leningradin Fysiikan ja mekaniikan teknisestä opistosta. Todistus oli myös Musiikkiopiston kuoro-osastosta. Työkseen hän soitti myös bassokitaraa. Musiikki säilyi rakkaana harrastuksena koko elämän.

Varsinaisen elämäntyönsä Parkkinen teki rakennusalan yrittäjänä. Inkerin kirkon uudessa nousussa Parkkisella oli merkittävä osuus: kodissa saatu uskonsiemen kantoi runsaan sadon. Ensin Puškinin seurakunnan nuorissa ja myöhemmin Kelton seurakunnassa.

Parkkisella oli syvä ja samalla hyvin valoisa kristillinen usko. Hän halusi elää sitä todeksi auttamalla lähimmäisiään ja rakasta Inkerin kirkkoa. Pitkään Parkkinen toimi kyläläisten valitsemana koko kylän luottamusmiehenä auttaen kaikkia kyläläisiä ja toimien näin merkittävästi kotiseutunsa hyväksi. Kelton seurakunnassa Parkkinen oli esilaulajana jumalanpalveluksissa ja lauloi kuorossa sekä toimi aktiivisesti valtuustossa. Hän oli mukana myös ystävyysseurakuntatoiminnassa. Herätysliikeväen joukossa oli paljon ystäviä ja tuttavia. Inkerin kirkon kirkkohallituksessa Parkkinen oli useita vuosia osallistuen näin aktiivisesti koko kirkon hallintoon.

Uuden ajan koittaessa Paavo oli perustamassa Inkerin liittoa ja toimi pitkään sen puheenjohtajana.

Inkerin liiton ystävät Suomessa ja Ruotsissa muistavat hänet aktiivisena toimijana, joka oli valmis uupumatta ajamaan inkeriläisten asiaa.

Oma perhe, viisi lasta, sai Paavolta hyvät eväät elämän tielle. Paavo-isä korosti uskon, rehellisyyden, ahkeruuden ja aktiivisen elämänasenteen merkitystä. Kaikille lapsille hän myös opetti suomen kielen. Näin lapsille avautui tie inkeriläisen kulttuurin ymmärtämiseen ja vaalimiseen. Tästä lapset ovat isälle ja äidille kiitollisia.

Ester Parkkinen
– Kirjoittaja on Paavo Parkkisen tytär.

Comments