Ku­vaus In­ke­rin­maa­n Olois­ta Ruot­sin­val­lan Ai­ka­na

lähettänyt Клуб Ингрия 1.11.2021 klo 13.42   [ 2.11.2021 klo 3.38 päivitetty ]

Ku­vaus In­ke­rin­maa­n Olois­ta Ruot­sin­val­lan Ai­ka­na

Väi­tös­kir­ja 1890. In­ke­rin­maa Ruot­sin­val­lan ai­ka­na.
Väi­tös­kir­ja 1890. In­ke­rin­maa Ruot­sin­val­lan ai­ka­na.

  • Aka­te­mi­al­li­nen väi­tös­kir­ja
  • Kir­joit­ta­nut Oskar Adolf Forsst­röm
  • Esi­te­tään Suo­men Yli­opis­ton fi­lo­so­fi­sen tie­de­kun­nan suos­tu­muk­sel­la jul­ki­ses­ti tar­kas­tet­ta­vak­si His­to­ri­al­lis-kie­li­tie­teel­li­ses­sä op­pi­sa­lis­sa 26 p. huh­ti­kuu­ta 1890, k:lo 10 a. p.
  • SOR­TA­VA­LAS­SA 1890
  • Sor­ta­va­lan Kir­ja­pai­no-yh­ti­ön kir­ja­pai­nos­sa 1890.

Te­ki­jän esi­pu­he.

O­lot In­ke­rin­maal­la 1600 lu­vul­la ovat suu­res­sa mää­räs­sä oman­sa ve­tä­mään suo­ma­lai­sen his­to­ri­an­tut­ki­jan huo­mi­on puo­leen­sa. Ne kuu­lu­vat­kin eh­dot­to­mas­ti Suo­men kan­san his­to­ri­an pii­riin. Erit­täin mer­kil­li­nen on se mah­ta­va siir­to­lais-vir­taus, mi­kä sil­loin kul­ki Suo­mes­ta In­ke­rin­maa­han. Suo­ma­lai­nen kan­sal­li­suus ja si­tä seu­raa­va lut­he­ri­nus­ko juur­tui­vat sen kaut­ta In­ke­rin­maal­la, ei ai­no­as­taan ruot­sin­val­lan ajak­si, vaan Vas­tai­sik­si­kin ajoik­si. San­gen haus­kaa on tut­ki­a, mi­ten ruot­sa­lais-suo­ma­lai­nen yh­teis­kun­ta-hen­ki vä­hi­tel­len juur­tui In­ke­rin­maal­la. To­sin tä­mä ke­hi­tys kes­key­tyy 1700 lu­vun alus­sa, mut­ta run­sai­ta sie­me­ni­ä on sil­lä­kin alal­la kyl­vet­ty vas­tai­suu­den va­ral­le.

In­ke­rin­maa­n oloi­hin 1600 lu­vul­la liit­ty­vät li­kei­ses­ti Kä­ki­sal­men lää­nin­kin olot. Kum­pi­kin maa­kun­ta oli vuo­si­sa­to­ja ol­lut eroi­tet­tu muus­ta Suo­mes­ta, kum­pi­kin jou­tui Stol­bo­van rau­han kaut­ta Suo­men emä­maa­n yh­tey­teen. Vaik­ka tä­män tut­ki­muk­sen tar­koi­tuk­se­na on ol­lut In­ke­rin­maan o­lo­jen ku­vaa­mi­nen, nii­n on tuo li­kei­nen yh­teys pa­hoit­ta­nut te­ki­jää kos­ket­ta­maan Kä­ki­sal­men lää­nin­kin his­to­ri­aan, sem­min­kin kun nä­mä mo­lem­mat maa­kun­nat ruot­sin­val­lan ai­ka­na oli­vat yh­te­nä hal­lin­to­kun­ta­na.

Run­saim­mat läh­teet tä­hän tut­ki­muk­see­n on te­ki­jä saa­nut Ruot­sin Val­ti­oar­kis­tos­ta. In­ke­rin­maan ja Kä­ki­sal­men lää­nin olo­ja 1600 lu­vul­la kos­ke­vat a­si­akir­jat löy­ty­vät siel­lä koot­tui­na n. s. Ing­ri­ca ko­ko­el­maan, jo­ka on Li­vo­ni­ca ni­mi­sen ko­ko­el­man ala-osas­to­na. Erit­täin run­sas­va­rai­se­na läh­tee­nä on myös­kin ol­lut Ruot­sin Val­ti­ore­gist­ra­tuu­ra. Edel­leen löy­tyy näi­tä asi­akir­jo­ja Ruot­sin Val­ti­oar­kis­ton O­xens­tier­nan eli Ti­dö’n ko­ko­el­mas­sa. Jos­sain mää­räs­sä on te­ki­jä myös­kin käyt­tä­nyt hy­väk­seen Ruot­sin ka­ma­ri­ar­kis­to­a. Kol­man­te­na pää­läh­tee­nää­n on te­ki­jä käyt­tä­nyt Suo­men Val­ti­oar­kis­ton ko­ko­el­mi­a, eri­ten­kin siel­lä säi­ly­tet­ty­jä In­ke­rin­maan ja Kä­ki­sal­men lää­nin ve­ro­kir­jo­ja. Pai­ne­tul­ta läh­tei­tä on myös käy­tet­ty.

Si­säl­lys-lu­et­te­lo.

En­sim­mäi­nen lu­ku. — Stol­bo­van rau­ha.

Toi­nen lu­ku. — Asu­tus.

  • In­ke­rin­maan ny­kyi­sen vä­es­tön ja­ko kah­teen pää­kan­sal­li­suu­teen,
    • suo­ma­lai­siin ja
    • ve­nä­läi­siin.
    Sivu 9
  • In­ke­rin­maan ny­kyi­set suo­ma­lai­set asuk­kaat:
    • vat­ja­lai­set,
    • In­ke­roi­set,
    • äy­rä­möi­set ja
    • sa­va­kot.
    Hei­dän asui­na­lan­sa ja lu­ku­mää­rän­sä vuo­si­sa­tam­me kes­ki­vai­heil­la.
    Sivu 9
  • Vat­jan ni­men il­maan­tu­mi­nen en­si ker­ran his­to­ri­as­sa.
    Sivu 14
  • Vat­ja­lai­set jou­tu­vat Nou­go­ro­din val­lan alai­sik­si.
    • Vots­ka­ja Pja­ti­na.
    • Kap­ri­on,
    • Jaa­man ja
    • Ii­va­nan­lin­nan pe­rus­ta­mi­nen.
    Sivu 14
  • Hä­mä­läi­nen asu­tus hä­vi­ää Laa­to­kan ete­läi­sil­tä ran­ta­mail­ta 11 vuo­si­sa­dan lo­pul­la ja 12 vuo­si­sa­dan al­ku­puo­lel­la sin­ne siir­ty­vien kar­ja­lais­ten is­hoo­rien eli in­ke­rois­ten edel­tä.
    Sivu 16
  • In­ke­rin­maan ja in­ke­rois-ni­men syn­ty. Sen käy­tän­tö län­si­mail­la kes­ki­ajal­la.
    Sivu 17
  • In­ke­rois-asu­tuk­sen le­vi­ämi­nen Vat­jan kan­san alu­eel­le.
    Sivu 19
  • In­ke­roi­set jou­tu­vat Nou­go­ro­din ala­mai­suu­teen. Ve­nä­läi­set pe­rus­ta­vat val­tan­sa tu­keek­si Päh­ki­nä­lin­nan in­ke­rois­ten rin­ta­maa­han.
    Sivu 20
  • Kris­ti­nus­kon le­vi­ämi­nen In­ke­rin­maal­la.
    • Ma­ka­ri piis­pan ja
    • Il­ja mun­kin
    lä­he­tys­toi­met vat­ja­lais­ten ja in­ke­rois­ten kes­ken 1530 lu­vul­la.
    Sivu 20
  • Ve­nä­läi­sen kan­sal­li­suu­den le­vi­ämi­nen In­ke­rin­maal­la kes­ki­ajal­la ja 1500 lu­vul­la.
    Sivu 22
  • In­ke­rin­maan van­ha, krei­ka­nus­koi­nen vä­es­tö ruot­sin­val­lan ai­ka­na. Suu­rin osa tä­tä vä­es­töä on kan­sal­li­suu­del­taan suo­ma­lai­nen; ai­no­as­taan vä­hem­pi osa ve­nä­läi­nen.
    Sivu 25
  • In­ke­rin­maan van­han, krei­ka­nus­koi­sen vä­es­tön har­ve­ne­mi­nen 1600 lu­vul­la siir­ty­mi­sen kaut­ta Ve­nä­jäl­le. Ve­nä­jäl­le siir­ty­mi­sen syyt ja vai­heet.
    Sivu 30
  • Ras­kol­ni­kit ve­nä­läi­se­nä vas­ta-vir­tauk­se­na.
    Sivu 40
  • Tie­to­ja In­ke­rin­maan lut­he­ri­nus­kois­ten asu­kas­ten siir­ty­mi­ses­tä Ve­nä­jäl­le.
    Sivu 41
  • Ny­kyis­ten äy­rä­möis­ten ja Sa­vak­ko­jen esi­van­hem­mat siir­ty­vät 1600 lu­vun ku­lu­es­sa Suo­mes­ta In­ke­rin­maa­han.
    • Tie­to­ja äy­rä­möis­ten ja Sa­vak­ko­jen ko­ti­pe­räs­tä.
    Sivu 41
  • Suo­ma­lai­sen siir­to­lais-asu­tuk­sen li­sään­ty­mi­nen In­ke­rin­maal­la 1600 lu­vul­la.
    • Kan­sal­li­suus-ti­las­to­a.
    Sivu 45
  • Suo­mes­ta siir­ty­mi­sen syyt ja siir­to­lais-vä­es­tön laa­tu.
    Sivu 52
  • In­ke­rin­maa 1600 lu­vul­la Ruot­sin val­ta­kun­nan Si­pi­ri­ana.
    Sivu 54
  • Kus­taa Aa­dolf ku­nin­kaan han­ke siir­tää In­ke­rin­maa­han sak­sa­lai­si­a uu­tis-asuk­kai­ta.
    • In­ke­rin­maan ka­pi­tu­lat­si­oo­ni.
    Sivu 59
  • Sak­sa­lais-asu­tuk­sen vai­heet ja hä­vi­ö.
    Sivu 60
  • Vä­ki­lu­vun ti­las­to­a.
    Sivu 66

Kol­mas lu­ku. — Hal­lin­to.

  • Tie­to­ja In­ke­rin­maan hal­lin­to­alu­eis­ta ve­nä­jän­val­lan ai­ka­na.
    • Po­gos­tat ja lin­na­lää­nit.
    Sivu 69
  • In­ke­rin­maan hal­lin­to­alu­eet ruot­sin­val­lan ai­ka­na.
    • Lin­na­lää­nit,
    • po­gos­tat ja
    • lut­he­ri­lai­set seu­ra­kun­nat.
    Sivu 70
  • Kä­ki­sal­men lää­nin ja­ko po­gos­tiin.
    Sivu 73
  • In­ke­rin­maa maa­her­ra-kun­ta­na.
    Sivu 73
  • In­ke­rin­maa ja Lii­vin­maa yh­te­nä ken­raa­li­ku­ver­nöö­ri-kun­ta­na. Ken­raa­li­ku­ver­nöö­rit
    • Ju­ha­na Skyt­te,
    • Nii­lo As­se­rin­poi­ka Man­ners­ki­öld ja
    • Pent­ti Oxens­tier­na.
    Sivu 74
  • In­ke­rin­maa ja Kä­ki­sal­men lää­ni yh­te­nä ken­raa­li­ku­ver­nöö­ri­kun­ta­na.
    Sivu 76
  • Tie­to­ja In­ke­rin­maan ja Kä­ki­sal­men lää­nin ken­raa­li­ku­ver­nöö­reis­tä vv. 1642 – 1704.
    • Ee­rik Gyl­lens­tier­na.
    • Kaar­lo Mör­ner.
    • Kus­taa Ee­ver­tin­poi­ka Horn.
    • Yr­jö Sper­ling.
    Sivu 77
  • Tie­to­ja In­ke­rin­maan maa­her­rois­ta jäl­keen v. 1642.
    Sivu 81
  • A­lem­mat maa­hal­lin­non vir­ka­mie­het.
    • Kam­ree­ri.
    • Kir­jan­pi­tä­jä.
    • Ku­ver­ne­men­tin sih­tee­ri.
    • Ken­raa­li­ku­ver­nöö­rin kans­se­li.
    • Maa­re­viis­so­ri.
    • Maan­mit­ta­ri.
    • Pos­ti­mes­ta­ri.
    • Myl­ly­ve­ro-kir­ju­rit.
    • Kih­la­kun­nan-kir­ju­rit.
    • Vou­dit.
    • Sta­ros­tit.
    • Kym­nie­kat.
    • Se­net­sit.
    • Sol­le­mai­ni­kat.
    • Jy­vä­kir­ju­rit.
    • We­nä­läi­nen jy­vä­kir­ju­ri.
    • We­nä­läi­nen kie­len­kään­tä­jä ja tulk­ki.
    • Maap­ro­fos­si.
    • Sil­ta­vou­dit.
    Sivu 82
  • Oi­keus­lai­tok­sen vir­ka­mie­het.
    • Laa­man­ni.
    • Kih­la­kun­nan tuo­ma­rit.
    • Lau­ta­mie­het.
    Sivu 85
  • Maa­vis­kaa­lin vi­ran aset­ta­mi­nen In­ke­rin­maal­la.
    Sivu 86
  • Sa­mu­el Cro­ell yli­mää­räi­se­nä ka­ma­ri­vis­kaa­li­na ja hä­nen pal­jas­tuk­sen­sa.
    Sivu 86
  • Maa­hal­lin­non puut­teel­li­nen ti­la 1600 lu­vul­la In­ke­rin­maal­la ja Kä­ki­sal­men lää­nis­sä.
    Sivu 89.
  • Kau­pun­kien hal­lin­to.
    • Nar­van maist­raa­tin sak­sa­lai­suus.
    Sivu 91
  • In­ke­rin­maan ja Kä­ki­sal­men lää­nin maa­päi­vät ruot­sin­val­la­nai­ka­na.
    Sivu 98

Nel­jäs lu­ku. — Ve­rot.

  • Tie­to­ja In­ke­rin­maan Ve­roi­tus­sei­kois­ta ve­nä­jän val­lan ai­ka­na. Maa-or­juus.
    Sivu 103.
  • Nou­go­ro­di­lai­nen obs­ha Ve­roi­tu­sa­lu­een yk­sik­kö­nä.
    Sivu 104
  • Kruu­nul­le ja ti­lan­hal­ti­jal­le mak­set­ta­vat ve­rot.
    • Jah­ti­ve­ro.
    • Li­sä­ve­ro.
    • Vil­ja­ve­ro.
    • Kir­ju­ri­ve­ro.
    • Ve­ro alem­mil­le vir­ka­mie­hil­le.
    • Lin­na­ve­ro.
    • Apu­ve­ro.
    • Pe­tii­ni eli vii­den­nen lyh­teen ve­ro.
    Sivu 104
  • In­ke­rin­maan ja Kä­ki­sal­men lää­nin Ve­roi­tus­sei­kat ruot­sin­val­lan ai­ka­na.
    • Ob­si
    • Ve­roi­tu­sa­lu­ee­n yk­sik­kö­nä.
    • Päi­vän­maa.
    • Aat­ra­maa.
    Sivu 105
  • In­ke­rin­maan Ve­roi­tus­sei­kat vä­li­ai­kai­sel­la kan­nal­laan Stol­bo­van rau­han jäl­ki­vuo­si­na.
    • Maa­vä­es­tön ve­rot.
    • Ar­vi­ove­ro.
    • Kir­joi­tus­ra­hat.
    • “Kaff Pe­nin­gar” -ni­mi­nen ve­ro.
    • Olut-ak­siis­si.
    • Päi­vä­työt.
    Sivu 107
  • Ha­ku­lin-asuk­kai­den ve­rois­ta.
    Sivu 111
  • Y­li­mää­räi­si­ä ve­ro­ja.
    • Kir­ves­ra­hat.
    • Mor­sius­ra­hat.
    Sivu 111
  • In­ke­rin­maan ja Kä­ki­sal­men lää­nin Ve­roi­tus­sei­kat va­ki­nai­sel­la kan­nal­laan ruot­sin­val­lan ai­ka­na.
    • Vä­lit­tö­mät Si­vii­li­ve­rot.
    Sivu 112
  • Kym­me­nyk­set.
    Sivu 112
  • Ar­vi­ove­ro.
    Sivu 114
  • Py­sy­väi­nen maa­ve­ro.
    Sivu 121
  • Staat­sie-ve­ro ja täy­te­ka­pat.
    Sivu 127
  • Kyy­dit­se­mis-ra­hat.
    Sivu 129
  • Myl­ly­ve­ro ja hen­ki­ra­hat.
    Sivu 130
  • Laa­man­nin­ra­hat.
    • Tuo­ma­rin­ra­hat.
    • Tei­ni­ra­hat.
    Sivu 133
  • Kä­rä­jä­ka­pat ja sil­ta­vou­din kap­pa.
    Sivu 134
  • Päi­vä­työt.
    Sivu 134
  • Pie­net par­sei­lit.
    Sivu 136
  • Aa­te­lis­ton rat­su­pal­ve­lus.
    Sivu 138
  • Muu­ta­mi­a tie­to­ja kau­pun­gin- ja ha­ku­lin-asuk­kai­den ve­rois­ta.
    Sivu 138
  • Kir­kol­li­set ve­rot.
    Sivu 139

Oi­kai­su

  • Huo­mat­tu­ja pai­no­vir­hei­tä.
    Sivu 144
Comments