Näyttely: Inkeriläiset – Unohdetut Suomalaiset

lähettänyt Клуб Ингрия 14.1.2020 klo 9.13   [ päivitetty ]

Lea Pakkanen, Meeri Koutaniemi ja Santeri Pakkanen asettavat esille näyttelyn
Inkeriläiset – Unohdetut Suomalaiset

Vapaa pääsy!

Kuvat

Kuvia näyttelystä löytyy tästä linkistä.

Kuvia lisätään myöhemmin.

Näyttelyn Kuvaus

Inkeriläiset – unohdetut suomalaiset kertoo identiteetistä ja kollektiivisen muistamisen merkityksestä.

Ruotsin vallan aikaan silloisen Inkerinmaan, nykyisen Pietarin seudulle asettunut suomalaisväestö kohtasi Stalinin Neuvostoliitossa etnisen puhdistuksen. Karkotukset, teloitukset ja vankileirit sekä suomen kielen ja luterilaisen uskonnon kieltäminen tyhjensivät lähes 140’000 inkerinsuomalaisen kylät ja tuhosivat niiden kulttuurin. Jatkosodan loppuvuosina yli 63’000 inkerinsuomalaista siirrettiin Suomeen sotatoimialueeksi joutuneelta Inkerinmaalta. Välirauhan jälkeen käynnistynyt paluu Neuvostoliittoon merkitsi karkotusten jatkumista. 1990-luvun alussa Mauno Koivisto antoi inkerinsuomalaisille mahdollisuuden tulla paluumuuttajina Suomeen. Yli 30’000 tarttui tilaisuuteen.

Sukupolvelta toiselle niukoin sanoin välitetyt kokemukset väkivallasta, pakenemisesta ja pelosta ovat tiivistyneet inkeriläisyyden ytimeen. Samalla etenkin nuorten tietoisuus yhteisönsä historiasta on ohentunut, sillä inkerinsuomalaisten vaiheet ovat unohtuneet historiankertomusten katveeseen niin Suomessa kuin Venäjälläkin. Harva tietää, mitä inkerinsuomalaisille oikein tapahtui.

Inkeriläiset – unohdetut suomalaiset -näyttelyssä eri-ikäisten inkerinsuomalaisten muotokuvat ja ajatukset menneestä, nykyhetkestä ja tulevasta asettuvat vuoropuheluun Siperian karkotusten karuissa määränpäissä, vankileirimaisemissa ja Inkerinmaan tyhjentyneissä kylissä otettujen dokumentaaristen valokuvien kanssa. Arkistoissa ja perheiden kaappien kätköissä säilyneet esineet ja dokumentit materialisoivat kipeän historian tähän päivään. Tekijöiden omakohtainen ja dokumentaarinen ote peilaa inkerinsuomalaisten muistojen kerroksia inhimilliseen tarpeeseen tuntea historiansa ja tulla kuulluksi.

Liitetiedostot

Comments