Kansallisarkisto Kerää Tietoa Inkeriläisten Kohtaloista

lähettänyt Клуб Ингрия 11.2.2019 klo 1.23   [ 11.2.2019 klo 2.40 päivitetty ]

Kansallisarkiston projekti tiedon tallentamiseksi Inkeriläisten kokemista kohtaloista Stalinin-ajan Neuvostoliitossa on saanut lisää huomiota Helsingin Sanomissa.

Kirkkokansa poistuu jumalanpalveluksesta Skuoritsan kirkosta Inkerissä vuonna 1943

TIISTAINA 22.1.2019
HELSINGIN SANOMAT
B 3

KULTTUURI

Inkeriläismuistoja Talteen Stalinin Vainojen Ajoilta

Muistitieto: Inkerinsuomalaisten kohtalot kiinnostavat tutkijoita

[Kuva
ANTTI HÄMÄLÄINEN / MUSEOVIRASTO

Kirkkokansa poistui jumalanpalveluksesta Skuoritsan kirkosta Inkerissä vuonna 1943.]

Inkeriläismuistoja Talteen Stalinin Vainojen Ajoilta

Nyt alkavat olla viimeiset hetket haastatella Siperiaan karkotettuja iäkkäitä inkerinsuomalaisia.

Jukka Huusko
Helsingin Sanomat

INKERILÄISTEN kohtalo Josif Stalinin johtamassa Neuvostoliitossa on aihe, josta suomalaisille ei juuri kerrota kouluissa.

Näin totesi toimittaja Lea Pakkanen HS:n sunnuntaisivuilla 20. tammikuuta julkaistussa reportaasissa. Pakkanen etsi reportaasissa jälkiä isoäitinsä Katri Savolaisen vaiheista Siperiassa. Isoäiti oli karkotettu 1940-luvulla Jakutiaan, nykyiseen Sahan tasavaltaan.

INKERINSUOMALAISTEN traagisista kohtaloista ja kokemuksista puuttuu tietoa, koska aihe on ollut Suomessa poliittisesti tulenarka. Jo vuoden ajan Kansallisarkisto, Inkeriläisten sivistyssäätiö ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) ovat pyrkineet kartuttamaan arkistoihinsa muistitietoa ja dokumentteja inkerinsuomalaisten kokemuksista. Aloite tiedonkeruulle lähti Inkeriläisten sivistyssäätiöltä.

”Nyt alkavat olla kriittiset hetket. Vielä on elossa ihmisiä, jotka muistavat nämä tapahtumat omakohtaisesti”,

kertoo Inkeri ja inkeriläisyys — muistot talteen, arkistot haltuun hankkeessa työskentelevä SKS:n arkistotutkija Maiju Putkonen.

SKS:n arkistoissa on jo ennestään jonkin verran 1800-luvulla kerättyä kansanperinnetietoa inkerinsuomalaisista. Viime talvena käynnistetyssä kaksivuotisessa hankkeessa pyritään keräämään muistitietoa ja asiakirjoja nimenomaan inkerinsuomalaisten kohtaloista toisen maailmansodan tienoilta ja sen jälkeen. Tuolloin kymmeniätuhansia inkerinsuomalaisia karkotettiin Siperiaan tai teloitettiin.

Näihin vaiheisiin halutaan lisävalaistusta ja yksityiskohtaisempaa tietoa haastattelemalla inkeriläisiä paluumuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Samalla arkistoihin pyritään saamaan inkerinsuomalaisten päiväkirjoja, kirjeenvaihtoa, valokuvia, ääni- ja videotallenteita sekä virallisia asiakirjoja.

KAIKKEIN kiireisintä on haastatella Suomeen 1920- ja 1940-luvuilla tai myöhemmin 1990-luvulla saapuneita inkerinsuomalaisia, joista monet ovat hyvin iäkkäitä.

”Tällä viikolla esimerkiksi haastateltiin 97-vuotiasta rouvaa. Osa haastatelluista on yli 80-vuotiaita”, Putkonen kertoo.

Haastatteluosuuksissa keskitytään nimenomaan karkotuksiin, inkeriläisten vainoihin Stalinin valtakaudella sekä elämänvaiheisiin Stalinin jälkeisessä Neuvostoliitossa.

”Yritämme kerätä muistitietoa liittyen siihen, miten yksilöt ovat kokeneet nämä traumaattiset tapahtumat.”

Virallisista asiakirjoistakin on pulaa. Hankkeessa pyritään keräämään niitäkin muun muassa yhteistyössä venäläisten, virolaisten ja ruotsalaisten tahojen kanssa.

PUTKONEN kertoo itsekin tajunneensa vasta aiheeseen perehtymisen jälkeen, miten laajasta ilmiöstä inkeriläisten vainoissa oli kyse. Suomessa inkeriläisten vaiheista vaiettiin sotien jälkeen.

Yksi vaikenemisen syy liittynee siihen, että Suomi palautti toisen maailmansodan jälkeen lähes 50'000 inkerinsuomalaista takaisin Neuvostoliittoon.

Kaksivuotisessa tiedonkeruuhankkeessa on tähän mennessä haastateltu kaksitoista inkerinsuomalaista, ja lisää haastatteluja on luvassa. Lisäksi tutkijat ovat saaneet lahjoituksina tai digitoitaviksi inkerinsuomalaisten yksityisarkistoja ja muuta materiaalia.

Aineiston analyysivaihe on vasta myöhemmin. Yhtenä tavoitteena on myös tuottaa aiheesta oppimateriaalia verkkoon, jota esimerkiksi koulut voisivat hyödyntää tietoisuuden lisäämiseksi.

”On tärkeää saada inkerinsuomalaisten historia talteen, ettei heidän kohtaloaan unohdettaisi”, Putkonen sanoo.

Fakta – Inkerinsuomalaiset

  • Inkerinsuomalaiset ovat 1600-luvulla Savosta ja Karjalasta Inkerinmaalle muuttaneita suomalaisia.
  • Neuvostoliitossa erityisesti Josif Stalinin valtakaudella inkerinsuomalaisia vainottiin, karkotettiin ja teloitettiin.
  • Inkerinsuomalaisia evakuoitiin toisen maailmansodan aikana Suomeen, mutta valtaosa palautettiin myöhemmin Neuvostoliittoon. Tuhansia pakeni myös Ruotsiin.
  • Mauno Koivisto ilmoitti 1990, että inkerinsuomalaisia voidaan pitää paluumuuttajina. Heitä on palannut noin 25'000.
Comments