Blogit‎ > ‎Violan Blogikirjoitukset‎ > ‎Vuosi 2012‎ > ‎

006 Mil­lais­ta koh­te­lua saam­me kuo­le­man jäl­keen?

Mil­lais­ta koh­te­lua saam­me kuo­le­man jäl­keen?

  • Vi­ola Heis­to­nen
  • 25.2.2012 16:36

Nyt on pal­jon kir­joi­tuk­sia eu­ta­na­si­as­ta ja ar­vo­kuo­le­mas­ta. Mut­ta mi­ten sen jäl­keen kun sil­mäm­me sul­je­taan? Oli­si­ko sil­loin­kin meil­le tär­ke­ää, et­tä ruu­mis­ta koh­del­laan ar­vok­kaas­ti.

Luin Uu­tis­vuok­ses­sa kir­joi­tuk­sen ot­si­kol­la “Vai­na­jan koh­te­lu jär­kyt­tää omai­sia Imat­ral­la” (12 tam­mi­kuu­ta 2012. An­ne Vi­ha­vai­nen.)

Kir­joi­tuk­sen mu­kaan eräs­sä ryh­mä­ko­dis­sa vai­na­jan omai­set oli­vat läs­nä hä­nen kuo­lin­het­kel­lä ja tyt­tä­ret ker­toi­vat, et­tä “hän kuo­li kau­niis­ti tyt­tä­ren si­lit­tä­en pos­kea; mut­ta äi­din kuo­le­man jäl­kei­nen koh­te­lu ei ol­lut yh­tä kau­nis­ta.”

Vai­na­jan koh­te­lu kuo­le­maan jäl­keen sai si­sa­ruk­set kuo­huk­siin. Per­jan­tai­na kuol­lut vai­na­ja oli jä­tet­ty Hon­ka­har­jun sai­raa­lan kyl­mi­öön odot­ta­maan hau­ta­jais­jär­jes­te­lyä vii­kon­lo­pun yli.

– Si­sa­ruk­set tu­li­vat pu­ke­maan vai­na­jaa ja oli­vat hä­kel­ty­neet nä­ke­mäs­tään! Vai­na­ja oli sii­nä kun­nos­sa kun hän kuo­li vai­pois­sa, ka­nyy­li kä­des­sä, ka­tet­ri pai­kal­laan, sy­dän­lät­kät rin­nas­sa ja virt­sa­pus­si mu­ka­na. Suu­ta ei ol­lut sul­jet­tu ei­kä sil­mi­äkään kun­nol­la. “Ei ke­tään vai­na­jaa saa koh­del­la tuol­la ta­val­la. Se hi­poo jo vai­na­jan hä­päi­se­mis­tä, si­sa­ruk­set puus­kah­ta­vat.”

Leh­ti­kir­joi­tuk­sen mu­kaan Hon­ka­har­jun sai­raa­lan yli­lää­kä­ri Tuo­mo Pöy­ry pa­hoit­te­lee ta­pah­tu­nut­ta.

– To­del­la ikä­vää et­tä näin on ta­pah­tu­nut..

– Lää­kä­ri kat­soo ja tut­kii ai­na vai­na­jan kun to­tea tä­män kuol­leek­si. Pöy­ry ar­vi­oi. et­tä ky­sees­sä ta­pauk­ses­sa on mon­ta pien­tä asi­aa men­nyt pie­leen.

– Meil­lä on ol­lut on­gel­maa kun näis­tä asi­ois­ta huo­leh­ti­nut­ta vah­ti­mes­ta­ria ei enää ole. Hä­nen teh­tä­vä on ja­et­tu hoi­to­hen­ki­lö­kun­nal­le.

– Hen­ki­lös­töl­le on laa­dit­tu uu­det oh­jeet vai­na­jan­huol­toa var­ten, mut­ta nii­tä pi­tää il­mi­sel­väs­ti tar­ken­taa, Pöy­ry sa­noo.

Eh­kä tä­mä­kin il­mi­tul­lut ta­pa koh­del­la vai­na­jia lai­tok­sis­sa ja tie­dän, et­tä kos­kee myös vam­mai­si­akin!, on vain jää­vuo­ren huip­pu!

Kuin­ka pal­jon hau­dois­sa le­pää­kään vai­na­jia, joil­la on let­kut rin­nas­sa, ka­tet­rit ja virt­sa­pus­sit mu­ka­na..? Siis on­ko meil­le vä­liä sil­le mi­ten mei­tä koh­del­laan kuo­le­man jäl­keen?

Mil­lais­ta po­ruk­kaa tu­lee ole­maan ruu­miim­me ym­pä­ril­lä kun sil­mäm­me sul­je­taan? Ovat­ko ne hen­ki­löt niin vä­lin­pi­tä­mät­tö­miä, et­tä toi­mi­vat vaan pel­käs­tään py­kä­lien mu­kaan!? Ja me­nee­kö sii­nä­kin “mon­ta pien­tä asia pie­leen”. Tun­tuu, et­tä in­hi­mil­li­syys on ka­don­nut jäl­jet­tö­miin!

Mui­nai­sa­joil­ta hau­dois­sa ar­ke­olo­git löy­tä­vät kul­taa ja kai­ken­lai­sia ar­vok­kai­ta esi­nei­tä.

Sa­to­jen vuo­sien pääs­tä ar­ke­olo­git käy var­maan ih­met­te­le­mään, tör­mä­tes­sään 2000-lu­vun hau­toi­hin, et­tä mi­tä ih­meen piik­ke­jä ja eh­kä säi­ly­nei­tä let­ku­ja ja ou­to­ja esi­nei­tä on lai­tet­tu vai­na­jan ruu­miin mu­kaan?


Comments