• Vi­ola Heis­to­nen
• 25.10.2017 20:38

Vuon­na 1917 Pie­ta­rin ym­pä­ris­tön, In­ke­rin­maan, lu­te­ri­lais­ten seu­ra­kun­tien kir­jois­sa oli 140’370 jä­sen­tä. Nyt, vuon­na 2017, in­ke­ri­läi­sek­si it­sen­sä ko­ke­via on enää muu­ta­ma tu­hat. Mi­ten tä­hän on tul­tu? Kuin­ka ko­ko­nai­nen et­ni­nen kan­san ryh­mä on on­nis­tut­tu hä­vit­tä­mään ve­nä­jän­maal­ta?

Ih­mis­ten mie­li kuo­hui, kun kan­sal­lis­val­ti­oi­den ja de­mok­ra­ti­an tuu­li pu­hal­si sa­ta vuot­ta sit­ten. Eri­mie­li­syy­det rat­kot­tiin val­ti­oi­den si­säl­lä. Si­säl­lis­so­tia käy­tiin niin pie­nis­sä kuin isois­sa­kin val­ti­ois­sa. Suo­mes­sa val­koi­set ja pu­nai­set, Ve­nä­jäl­lä bol­še­vi­kit ja men­še­vi­kit.

Kir­ja­sa­lon Ta­sa­val­ta

Myös In­ke­rin­maal­la kuo­hui. Nou­si ka­pi­na. Oi­ke­as­taan sar­ja ka­pi­noi­ta vuo­si­na 1918 – 1920. In­ke­rin­maan poh­joi­nen kolk­ka, Kir­ja­sa­lo, ju­lis­tau­tui it­se­näi­sek­si 9.7.1919. Syn­tyi Kir­ja­sa­lon ta­sa­val­ta, toi­sel­ta ni­mel­tään Poh­jois-In­ke­rin ta­sa­val­ta. Kir­ja­sa­lon ta­voit­tee­na oli liit­tyä Suo­meen tai edes saa­da kult­tuu­ri au­to­no­mia. Tä­tä it­se­hal­lin­toa kes­ti 516 päi­vää.

– Kir­ja­sa­lon Ta­sa­val­lan alue oli 30 km².
– Se si­jait­see Suo­men ja Ve­nä­jän van­han ra­jan mut­kas­sa.
– Sii­hen kuu­lui vii­si ky­lää ja 400 va­ki­nais­ta asu­kas­ta.
– Kir­ja­sa­lol­la oli kun­nan­val­tuus­to,
– oma sa­no­ma­leh­ti Kir­ja­sa­lon sa­no­mat,
– pos­ti­merk­ki,
– lip­pu,
– kan­sal­lis­hym­ni,
– oma kun­ni­amerk­ki (Val­koi­sen Muu­rin Ris­ti),
– ase­voi­mat ja jo­pa
– lai­vas­to, jo­hon kuu­lui tais­te­lus­sa saa­tu höy­ry­lai­va Pri­mer­nii.

Kir­ja­sa­lon eri­kois­pa­tal­joo­na suo­rit­ti ra­ja­pal­ve­lus­ta, jos­ta Suo­mi mak­soi 1919 – 1920.

Tar­ton Rau­ha

Kaik­ki haa­veet it­se­näi­syy­des­tä ro­mut­tui­vat Tar­ton rau­has­sa 14. lo­ka­kuu­ta 1920. Jo­pa neu­vot­te­luis­sa so­vit­tu in­ke­ri­läis­ten kult­tuu­ri­au­to­no­mia jäi pois lo­pul­li ses­ta so­pi­muk­ses­ta. Tä­män seu­rauk­se­na Neu­vos­to­lii­tol­le tu­li si­säi­nen on­gel­ma: Ai­van vi­hol­lis­val­ti­on ra­jan pin­nas­sa ole­va vau­ras vä­hem­mis­tö­kan­sal­li­suus, jo­ka oli tot­tu­nut it­se­näi­ses­ti hoi­ta­maan asi­an­sa ja ha­lu­si ir­taan­tua val­ti­os­ta ja jo­pa liit­tyä Suo­meen, vi­hol­lis­val­ti­oon. Asia oli rat­kais­ta­va jo­ten­kin. Ja lo­pul­li­ses­ti.

Et­ni­set Puh­dis­tuk­set

Seu­raa­van sa­dan vuo­den ku­lu­es­sa In­ke­rin kan­saa tu­li koh­taa­maan usei­ta hä­vi­tyk­sen aal­to­ja:

– Le­ni­nin kol­lek­ti­vi­soin­ti,
– Sta­li­nin vai­not,
– Toi­sen maa­il­man­so­dan ta­pah­tu­mat, ja sen jäl­ki­pyyk­ki,

jon­ka seu­rauk­se­na In­ke­rin suo­ma­lai­set siir­rel­tiin omal­ta maal­ta Vi­ron kes­ki­tys­lei­rien kaut­ta Suo­meen ja siel­tä kar­ko­tet­tu­na ta­kai­siin ko­ti­maa­han. – Mut­ta pää­tyi­vät­kin so­dan tu­ho­amil­le alu­eil­le sy­väl­le Ve­nä­jään sur­kei­siin olo­suh­tei­siin. Siel­lä mo­ni me­neh­tyi.

Neu­vos­to­lii­tos­sa 1980-lu­vul­la kun va­paam­mat tuu­let al­koi­vat pu­hal­taa jäh­met­ty­nees­sä Neu­vos­to­lii­tos­sa tun­tui sil­tä, et­tä al­koi myös In­ke­rin suo­ma­lais­ten voi­ma­kas kan­sal­li­nen it­se­tun­non nou­su ja avau­tui­vat mah­dol­li­suu­det el­py­mi­seen kaik­kien vuo­sien kär­si­mys­ten jäl­keen. – Alus­sa mai­nit­tu Neu­vos­to­lii­ton si­säi­nen on­gel­ma kär­jis­tyi! Tar­vit­tiin vie­lä yk­si puh­dis­tuk­sen aal­to:

– Pa­luu­muut­to. – In­ke­rin kan­san lo­pul­li­nen tu­ho!

– Olen it­se ol­lut sen voi­mak­kaan kan­sal­li­sen nou­sun sil­min­nä­ki­jä­nä, to­dis­ta­ja­na ja ak­tii­vi­se­na toi­mi­ja­na. Tä­mä kau­si mur­si vai­ke­ne­mi­sen ja pe­lon muu­rit, jot­ka oli­vat sul­ke­neet In­ke­rin kan­san suut. Gor­bat­so­vin Pe­rest­roi­kan ai­ka­na olo­jen va­pau­tu­es­sa in­ke­ri­läis­ten kan­sa­lai­suus­hen­ki he­rä­si ja aloim­me ak­tii­vi­ses­ti el­vyt­tää In­ke­rin kirk­koa ja in­ke­ri­läi­syyt­tä.

– Olim­me taas epä­luo­tet­ta­via ja meis­tä oli pääs­tä­vä eroon. Meil­le tar­jot­tiin Suo­mea, jo­ka ys­tä­väl­li­ses­ti ava­si meil­le por­tit maa­han. Oli­ko se hy­vä vai pa­ha? Si­tä mie­tin vie­lä­kin.

Näi­hin kaik­kiin puh­dis­tu­so­pe­raa­ti­oi­hin Suo­mi tu­li ole­maan osal­li­nen ta­val­la tai toi­sel­la. Pa­luu­muut­to kui­ten­kin oli kaik­kein an­ka­rin is­ku In­ke­rin kan­saa koh­taan. Sii­nä In­ke­rin­maa puh­dis­tet­tiin in­ke­ri­läi­sis­tä lo­pul­li­ses­ti ja lä­hes täy­del­li­ses­ti. Yli 70’000 in­ke­ri­läis­tä ja hei­dän jäl­ke­läis­tään siir­ret­tiin jär­jes­täy­ty­nees­ti pois omal­ta ko­ti­maal­taan

– Oli­ko se pa­luu­muut­to Suo­meen hy­vä vai pa­ha ko­ko kan­sal­le? Si­tä mie­tin vie­lä­kin.

– Va­paa­eh­toi­ses­ti jä­tim­me In­ke­rin­maan ja In­ke­rin kult­tuu­rin tois­ten hoi­det­ta­vak­si. Mei­tä ny­kyi­siä pa­luu­muut­ta­jia voi hy­väl­lä syyl­lä sa­noa In­ke­rin­maan pet­tu­reik­si.

In­ke­ri­läi­nen Il­ta

Mi­hin ja mi­ten ka­to­si In­ke­rin kan­sa? Tä­tä poh­dim­me Imat­ran In­ke­ri Klu­bin jär­jes­tä­mäs­sä In­ke­ri­läi­ses­sä il­las­sa, jo­ka pi­de­tään

– Imat­ran pää­kir­jas­ton – olo­huo­nees­sa – tors­tai­na 26.10.2017 – kel­lo 17:30 al­ka­en.

Esi­tel­mäs­sään “In­ke­ri­läi­set ja Suo­mi 100” Vi­ola Heis­to­nen ker­too In­ke­rin kan­san koh­ta­lois­ta vii­mei­sen sa­dan vuo­den ai­ka­na. – Va­paa pää­sy. Ter­ve­tu­loa!

Nou­se In­ke­ri
you­tu­be. com/ v/ rj­maY­cU600A

---