Hävettääkö puhuminen täistä? Kyllä, mutta asiantuntijoitten mukaan, niistä täytyy puhua. Ovatko täit jo pysyvä riesa? “Taas täitä”… kirjoittaa Yle Uutiset 26.9.2017 Suomessa kirjoituksia täistä tulee erityisesti syksyisin, kun alkavat päiväkodit, koulut, kerhot ja muut nuorten ja lasten kerääntymispaikat. Ei ole poikkeus tämäkään syksy. Niin radiosta voi kuulla aiheesta kuin myös lukea lehtikirjoituksista miten täit ahdistavat niin lapsia kuin heidän vanhempiakin ja miten pitäisi asiaa hoitaa. Mistä On Kysymys? Eikö nykypäivänä osata hoitaa hommaa niin kuin esimerkiksi jossain 60-luvulla? Etelä-Saimaa kirjoitti viime syksynä “Täit piinaavat taas koulujen ja päiväkotien alettua – nykyperheissä ei osata torjua tartuntoja kuten entisaikoina” – Marjo Valtavaara, HS Lehtikirjoituksessa Helsingin yliopiston dosentti, erikoislääkäri Sakari Jokiranta Yhtyneistä Medix Laboratorioista toteaa: – Vielä 1950 – 60-luvuilla täitä oli paljon ja silloiset vanhemmat oppivat tulemaan niiden kanssa toimeen… Täit saatiin viimeistään 1960-luvulla häädettyä, kun täisampoot yleistyivät ja niitä opittiin käyttämään. Täit alkoivat yleistyä voimakkaasti juuri 1990-luvun lopussa? Miksi? – Tähän on kaksi syytä, jotka tiedetään. Toinen on uuden sukupolven valistuksen ja kokemuksen puute. Toinen on täiden kehittämä resistenssi täisampoiden hyönteismyrkylle, Jokiranta tiivistää. – Täiden kehittämä uusi vastustuskyky huomattiin ensin Britanniassa ja Hollannissa. Sieltä se tuli Ruotsin kautta Suomeen. Perinteinen sampoo ei enää toiminut. Uusi tilanne pääsi yllättämään vaivihkaa, hoidot eivät tehonneet ja tartunnat levisivät käsiin, Jokiranta kuvailee. Hän arvelee täiden jääneen nyt pitkäaikaiseksi riesaksi. – Niin se tuntuu olevan niin Suomessa kuin Euroopassakin! Yritämme Kurkistaa Muinaisuuteen Mistä päin nuo mokomat täit ovat kotoisiin? Niillä niin kuin muillakin olioilla on oma historiansa. – Täit ovat seuranneet ihmistä pitkään. Ensimmäiset tiedot ovat kreikkalaisen filosofi ja tiedemies Aristoteleen ajoilta (384 – 322 eaa.) Ovatko Täit Ihmiselle Vaarallisia? Kuopion tartuntataudeista vastaava lääkäri Raija Savolainen kuitenkin rauhoittelee niitä, joita täit ahdistavat. Täit eivät ole ihmisille vaarallisia ja ne ovat hyvin yleisiä. Häpeääkään ei tarvitse tuntea. – Loiset ovat ihmiskunnan riesana niin kauan kuin ihmiset ovat maapallolla. Varmasti kaikkien elämään ne jossain vaiheessa kuuluvat. Miten Maailmalla? Maailman terveysjärjestön mukaan Pediculosis eli päätäi on nyt yleisin loistauti maailmassa. Täit ovat yleisiä sekä kehitysmaissa että kehittyneissä maissa ja ne ovat erittäin hedelmällisiä. Koululaisten Tartunnat Euroopassa asiantuntijat ovat huolestuneet nimenomaan koululaisten täi-tartunnoista ja vuonna 2011 on alkanut projekti “Koulu ilman pedikuloosia” – “Koulu ilman täitartuntoja” Kansainvälisten tutkimusten tilastot kertovat täiden tartunnan esiintyvyydestä esimerkki – Argentiinassa oli vuonna 2011 61%, Saksassa jopa miljoona tapausta kirjataan vuodessa! Esimerkiksi Düsseldorfissa 85% ala-asteen oppilaista on jo saanut pedikuloosia vähintään kerran. Belgiassa vuonna 2011 alkoi projekti “Koulu ilman pedikuloosia!” Seuraavana vuonna siihen liittyivät Italia, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta… Toteutetaanko sitä onnistuneesti Euroopassa? Ehkä pian netistä löytyy jotain tietoa aiheesta! Joten täit ovat jo maailmanlaajuinen ongelma. Niin tutkijat kuin lääkärit ovat huolestuneet asiasta ja yrittävät keksiä uusia menetelmiä täitä vastaan… Täin Säilyminen Lajina On Turvattu Ihmiskunnassa Tutkija Lena Huldénin mukaan – Siellä missä on isoja pakolaisleirejä, on nykyisinkin myös täiongelma… Täin kannalta armeijalla ja koululla, päiväkodilla ja pakolaisleirillä ei ole periaatteellista eroa: siellä missä ihmiset liikkuvat ja ovat toistensa kanssa likeisesti tekemisissä, täi kykenee leviämään ja lajin säilyminen on turvattu… Päätäi voi hyvin ja vaatetäikin palaa vielä, sanoo Lena Huldén. Varallisin Kaikista On Vaatetäi Vaatetäi voi aiheuttaa pilkkukuume-epidemian pahimmassa tapauksessa. Selvää on, että se kehittyi silloin kun ihminen alkoi pukeutua. Tutkijoitten mukaan noin 70’000 vuotta sitten ihminen ilmeisesti totesi tarvitsevansa vaatteita alettuaan muuttaa Afrikasta Eurooppaan, jossa ilmanala oli viileä. Molekyyliantropologi Mark Stoneking kollegoineen on tutkinut Leipzigissa Saksassa täitä, jotka ovat kehittyneet päätäistä ja viihtyvät nimenomaan ihon ja vaatetuksen välissä. Joutuessaan pois ihmisiholta ne kuolevat vuorokaudessa. On laskettavissa että kyseiset täit alkoivat kehittyä parikymmentä tuhatta vuotta sen jälkeen, kun ihmiset olivat alkaneet levittäytyä Afrikasta. Vertailukohteena tutkimuksessa olivat simpanssien turkissa elelevät täit, kertoo Current Biology -lehti. Täit Ovat Ihmisen Kumppaneita Täit ovat jatkuvasti ihmisen kumppaneita luonnon ja sotien ja sosiaalisten katastrofien yhteydessä. Silloin kun ihmiset joutuvat olemaan ahtaasti yhdessä ja hygieenisesti huonoissa oloissa voi puhjeta pilkkukuukuume-epidemia jos vaatetäi pääsee liikkeelle. Kansakunnan historiassa ja erityisesti sota-konfliktien yhteydessä on esimerkkejä, kun pilkkukuume on vienyt mukana tuhansia ihmishenkiä ja jopa vaikuttanut ratkaisuun taistelussa. Se voi tappaa enemmän sotilaita kuin mitä taisteluissa menehtyy. Näin tapahtui Venäjä – Turkin sodassa 1768 – 1774. Historiasta myös tiedämme, että Lenin voitti täit ja Napoleonin armeija hävisi niille. Ihmisen Ja Täin Ikiaikainen Liitto Jatkuu Ihminen ei pääse eroon täistä. Sitä mieltä on tutkija. Lena Huldén. – Ihminen yrittää kehittyä siihen suuntaan, että pääsee täistä eroon, kun taas täi kehittyy siihen suuntaan, että se sopeutuu yhä paremmin ja paremmin. – Ja niin kirjoitetaan uusi luku ihmisen ja täin ikiaikaiseen liittoon, minkä liiton ikiaikaisuudesta kertoo sekin, että täi-sanakin on tuhansien vuosien takaa ja kuuluu ikivanhaan, omaperäiseen suomalais-ugrilaiseen sanastoon. Sanalla on siis ikää tuhansia vuosia. Emmekä me nykysuomalaiset ole pitkään selvinneet ilman vaatetäiden olemassa oloa. 100-vuotiaassa Suomessa on ollut pilkkukuumetta esimerkiksi vuonna 1918 punaisten leireissä ja 1940-luvulla Viron keskitysleireillä, joiden kautta inkeriläisiä siirrettiin Suomeen. Näin siis ne kuusijalkaiset seuraavat Ihmisen oloa ja eloa maapallolla! Menimmepä minne tahansa. Varokaamme niitä! |
 |
|
|
|