Tehdäänkö Tulevaisuudessa Politiikkaa Ilman Puolueita? Näin kirjoittaa kirjoittaa yle. fi uutiset 26.3.2017 Jyrki Hara otsikolla: " Politiikkaan ei tarvita puolueita" – Kuntavaaleihin rynnistää 805 sitoutumatonta ehdokasta" Jos puoluepolitikointi tympii, kuntapäätöksiin voi vaikuttaa myös ismeihin sitoutumatta. Sitoutumattomat Valitsijayhdistykset – Vaaleihin voi asettua ehdolle puoluelistojen ulkopuolelta perustamalla valitsijayhdistyksen. Kullakin sitoutumattomalla ehdokkaalla on oma valitsijayhdistyksensä. Näin kertovat säännöt. Kuitenkin perinteisesti puolueet ovat vahvasti kuntapolitiikan pelikentällä. Mutta valitsijayhdistyksiäkin on, vaikka järjestelmä suosii puolueita. (Ovathan puolueet tämän järjestelmän itseään varten äänestäneet.) – Puolueet jakavat kansaa eri ryhmiin vaikka periaatteena pitäisi olla yhteisten asioiden ajaminen kohti parempaa yhteiskuntaa. Tämä häiritsee yhteiskunnan kehitystä ja heikentää kansalaisten yhteenkuuluvuutta. Vaalikentällä kuulin, että esimerkiksi Joensuun Kommunistipuolueen ja Imatran SDP:n vaaliohjelma on lähtöisin samasta kynästä; sanasta sanaan lähes sama. Valitsijayhdistykset eivät sitoudu poliittisiin puolueisiin. Ne ovat vaihtoehtoja poliittisille puolueille ja perinteiselle puoluepolitiikalle, mutta ne on tarkoitettu ihmisille, jotka myös haluavat toimia yhteisten asioiden hyväksi ja hoitaa yhteisiä asioita vapaina puoluepoliittisista sidonnaisuuksista. – Siis, tavoitteena on ensisijaisesti kuntalaisten ja kuntayhteisön hyvinvointi, eikä oman intressin saavuttaminen. Tärkeätä sitoutumattomassa Valitsijayhdistyksessä on, että sen jäsenet ovat vapaita esittämään oman mielipiteensä toisin kuin poliittisten puolueiden ehdokkaat. – Jos mene puolueen listalle, niin ei ole enää vapaa puolueen poliittisesta linjasta. Se vaan on niin! Puolueet tarvitsevat massoittain laumaihmisiä, jotka seuraavat johtajan sanomisia ja hurraavat tälle! Puoluemonopolia suojellaan kaikin keinoin. Valitsijayhdistykset, Onko Niitä? Yle:n kirjoituksen mukaan tulevissa vaaleissa sitoutumattomien valitsijayhdistysten ehdokkaita on 805 kappaletta 93 kunnassa. Heistä valtaosa on mukana yhteislistalla jossakin sitoutumattomassa ryhmässä, jotta läpimenoon olisi mahdollisuus. Tutkija Sami Borgin mukaan Suomessa on edelleen kolmattakymmentä kuntaa, joissa sitoutumattomilla ryhmillä on vaaleista toiseen tuntuvaa kannatusta. Sitoutumattomat ehdokkaat joutuvat kukin muodostamaan ensin valitsijayhdistyksen hankkimalla kymmenen tukijaa ja liittämään yhdistyksensä sitten yhteislistaan. – Se byrokratia on tehty niin kovin vaikeaksi, tuskailee Suomen Sitoutumattomat ry:n Teuvo Nieminen. Hän sanoo järjestön lähestyneen asiassa oikeusministeri Jari Lindströmiä (ps.), mutta turhaan. Puoluepoliitikot pitävät haastajien kynnystä tahallaan korkeana, sitoutumattomissa katsotaan. – Oikeusministeri kieltäytyi tapaamisesta mukamas kiireisiin vedoten, Nieminen sanoo. Valitsijayhdistys Lappeenrannassa Lappeenrannan [Myö-kansanliike] sai tällä kertaa listoilleen 23 ehdokasta, kun heitä viime vaaleissa oli 42. Puheenjohtaja Arja Ylä-Outisen mukaan yksi hankaluus on resurssien puute, kun liike pyörii yhdistyspohjalta. – Perussuomalaisten gallup-kannatuksen sulaminen on tulevissa vaaleissa iskun paikka valitsijayhdistysten ehdokkaille, Nieminen uskoo. Järjestelmä Suosii Puolueita Sitoutumattomat: Järjestelmä suosii puolueita – Ei ole puolueille tyypillisiä resursseja, että pystyttäisiin vaikka henkilöstöä palkkaamaan. Sitoutumattomat katsovat myös, että vaalilait suosivat puolueita. Puolueen kuntavaaliehdokkaaksi kun voi ryhtyä allekirjoittamalla yhden paperin. – Minulla on oma valitsijayhdistys, jossa on oma puheenjohtaja, sihteeri ja toimitsijat. Sitten ollaan mukana tässä liittoutumassa nimeltä Järvenpää Plus, Mika Gilan kuvaa. Valitsijayhdistys Viola Heistonen Olen toista kertaa kunnallisvaaleissa oman valitsijayhdistykseni ehdokas. Näin vaalikentältä havainto on, että moni ei tiedä mikä se sellainen valitsijayhdistys oikein on? Sitoutumattomia valitsijayhdistyksiä on jo ympäri Suomea. Näilläkin kaakkoiskulmilla voisi olla enemmän ja nimenomaan nuoremman sukupolven edustajien järjestämiä Valitsijayhdistyksiä. Se antaa vapauden toimia ja tuoda rohkeasti esille asiaan kuin asiaan omia näkökulmia. Tiedän miten suhtautuvat Valitsijayhdistykseen omalla paikkakunnallani Imatralla. – Viime vaaleissa en saanut ollenkaan kutsua Yle:n vaalitenttiin. Vaalikentällä kyllä suurin osaa kansalaisista suhtautuu myönteisesti valitsijayhdistykseeni, kun kerron mitä se on. Monet eivät ole edes kuulleet valitsijayhdistyksistä. Mutta. Näillä eväillä mennään. Pienellä yhdistyksellä pienet resurssit, suurella suuret. Valtiolliset ja kunnalliset tuet menevät kokonaan puolueille. Onko talkoohenki häviämässä puolueista? Eikö kunnon duunari tee puoluetyötäkään muuten kuin maksua vastaan? Ainakin täällä Imatralla kaksi puoluetta jätti kokonaan käyttämättä maksuttoman ulkomainospaikkansa! – Tsemppiä ehdokkaille! page |