– Lasten ja nuorten fyysinen kunto on heikentynyt dramaattisesti viimeisen parin vuosikymmenen aikana. On huolestuttavaa tietää, että tänä päivänä 7 – 11 -vuotiaista lapsista vain alle puolet liikkuu luonnollisen kehityksen ja terveyden kannalta riittävästi, eikä urheiluseuraan kuuluvistakaan kuin hieman yli puolet saa kasaan vaadittavan annoksen liikuntaa viikossa. Vielä pahemmalta kuulostaa tieto siitä, että jopa 20 % kyseisen ikäryhmän edustajista ei liiku lainkaan! UKK-Instituutin Suositukset UKK-instituutin terveysliikuntasuositusten mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua noin 2 TUNTIA päivässä normaalin kehityksen ja terveenä pysymisen näkökulmista. Onkin huolestuttavaa, että yhä harvempi lapsi yltää viikon kokonaisliikunta-annoksellaan edes terveysliikuntasuositusten lähituntumaan. Ohjattu Liikunta Ohjattua liikuntaa toteutetaan pääasiassa urheiluseuroissa ja liikuntakerhoissa ulkopuolisen valvonnassa ja ohjauksessa. Tällä hetkellä alle puolet (43 %) suomalaisista lapsista ja nuorista harrastaa liikuntaa urheiluseurassa. Urheiluseuroissa liikkuvat eniten 7−14 -vuotiaat lapset ja nuoret. Heistä yli puolet (55 %) harrastaa seuraliikuntaa. Ohjatuista harjoituksista ei useinkaan kerry päivän liikunta-annosta kaikille viikon päiville. UKK:n instituutin mukaan valitettavaa on myös se, että liikunta-annos koostuu usein ainoastaan yhden lajin ja pahimmassa tapauksessa yhden fyysisen kunnon osa-alueen kuormittamisesta. Yksipuolinen harjoittelu voi pitkään jatkuessaan johtaa kasvaneeseen rasitusvamma- ja loukkaantumisriskiin, ryhdin pettämiseen sekä innon ja kehityksen taantumiseen. Parhaimmillaan ohjattu liikunta aktivoi liikkumaan enemmän myös omaehtoisesti ja luo hyvät edellytykset elinikäiselle liikunnan harrastamiselle. – Se on hyvä jos näin käy, eikä nuori kyllästy. Tutkimuksen mukaan Urheiluseuraharrastuksen lopettaneita lapsia ja nuoria oli reilu neljäsosa. Lopettamisen yleisin ja myös merkittävimmäksi arvioitu syy oli kaikissa ikävaiheissa kyllästyminen lajiin. Omaehtoista Liikuntaa Jokaiseen päivään täytyy sisältyä useita, lyhyitä omaehtoisen liikkumisen hetkiä. Omaehtoisella liikunnalla tarkoitetaan sellaista liikkumista, jota lapsi/nuori/aikuinen tekee omasta halusta ja mielenkiinnosta, joko yksin tai yhdessä muiden kanssa. Omaehtoinen, yksin tai kavereiden kanssa harrastettu, liikunta ja urheilu on suositumpaa kuin ohjatuissa harjoituksissa liikkuminen. Omaehtoista liikuntaa tarkasteltaessa pojat liikkuvat tyypillisesti kavereiden kanssa, tytöt puolestaan liikkuvat useammin yksin. Koululiikunta Valtionliikuntaneuvoston tutkimus kertoo: Kansainvälisten suositusten mukaan koululiikuntaa tulisi olla alakoulussa 150 minuuttia viikossa ja yläkoulussa 225 minuuttia viikossa. Tässä tutkimuksessa nuorten itsearvioima koululiikunnan toteutunut määrä ei saavuta suosituksia millään luokkatasolla. Liikuntaa oli eniten yhdeksännellä luokalla, 128 minuuttia viikossa ja vähiten seitsemännellä luokalla, 95 minuuttia viikossa. Tytöillä oli kaikilla luokkatasoilla poikia alhaisempi koettu liikunnallinen pätevyys, ja se laski tasaisesti siirryttäessä luokkatasolla ylemmäksi. Siksi erityistä huomiota tulisi kiinnittää tyttöjen liikunnallisen pätevyyden kokemusten edistämiseen niin kotona, koulussa kuin vapaa-ajalla. Liikuntaa harrastavien ja fyysisesti passiivisten lasten välinen ero vaikeuttaa koululiikuntatuntien toteuttamista. Etenkin ero harrastavien, hyväkuntoisten lasten ja huonokuntoisten, fyysisesti passiivisien lasten kesken on kasvanut huimasti. Tämä vaikeuttaa muun muassa koululiikuntatuntien toteuttamista, kun tasoerot esimerkiksi palloilulajeja harrastettaessa ovat valtavia. Liikuntaa harrastava lapsi tai nuori liikkuu todennäköisemmin myös aikuisena. Vähäinen Liikunta Johtaa Lihavuuteen Tutkimukset todistavat lasten ja nuorten lihavuus on muutaman viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt. Yli 12 -vuotiaista lapsista joka neljäs on ylipainoinen. LATE – lasten ja nuorten terveysseurantatutkimuksen (2007 – 2009) mukaan leikki-ikäisistä pojista 10 % ja tytöistä 15 % oli ylipainoisia. Kouluikäisistä pojista 21 % ja tytöistä 20 % oli ylipainoisia. Kouluterveyskyselyn (2015) mukaan lukiolaisista pojista 18 % ja tytöistä 12 % ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista pojista 25 % ja tytöistä 19 % oli ylipainoisia. Lasten Lihavuus Jatkuu Aikuisena Tutkimusten mukaan joka viides suomalainen aikuinen on lihava. Lasten lihavuus jatkuu yleensä aikuisikään, jolloin siihen liittyvät häiriöt jatkuvat ja aiheuttavat lisää sairauksia. Lihavista teini-ikäisistä yhdeksän kymmenestä on lihava myös aikuisena. Jos lihavan lapsen ylipainosta päästään eroon lapsuuden aikana, hänen terveytensä aikuisiällä säilyy yhtä hyvänä kuin koko ikänsä normaalipainoisilla. Nuoret Aikuiset Armeijassa Nuorten aikuisten kohdalla luvut armeijan keskeyttäneiden henkilöiden määristä ovat huolestuttavat. Kun noin 15 % kutsuntoihin osallistuneista todetaan kykenemättömiksi asepalveluksen suorittamiseen ja noin 15 % armeijan aloittaneista kotiutetaan fyysisten tai psyykkisten ongelmien vuoksi, ei voi kuin kauhistella tilannetta parhaassa fyysisessä iässään olevien suomalaisten nuorten kunnon nykytilasta. Niin Cooper-testin kuin koululiikunnan juoksutestienkin tulokset ovat tippuneet radikaalisti viimeisen vuosikymmenen aikana. Valtakunnallinen keskiarvo varusmiehillä on nykyisin 2’445 metriä, kun se oli vielä 1980-luvulla 300 metriä parempi. Silloin huonokuntoisia oli viisi prosenttia saapumiserästä, kun luku on nykyisin jo 25 %! Mitä Tehdä Asian Korjaamiseksi? Kas. Siinäpä pulma! Täytyy liikkua enemmän. Mitä nuorempana, sitä parempi. Ainakin tutkijoiden mukaan. Tuolijumppaa. Olkaa hyvä! Пожалуйста! |