• Vi­ola Heis­to­nen
• 10.2.2017 23:45

Suo­mes­sa on kak­si vi­ral­lis­ta kiel­tä, suo­mi ja ruot­si. Näil­lä kie­lil­lä on pit­kä pe­rin­ne Suo­mes­sa. Suo­mea pu­huu äi­din­kie­le­nään noin 90 pro­sent­tia ja ruot­sia pu­huu äi­din­kie­le­nään noin 5 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta. Voit käyt­tää kum­paa kiel­tä ta­han­sa, kun asi­oit val­ti­on vi­ra­no­mais­ten kans­sa, esi­mer­kik­si työ- ja elin­kei­no­toi­mis­tos­sa…

Suo­mi on kak­si­kie­li­nen maa, eli Suo­mes­sa on kak­si vi­ral­lis­ta kiel­tä, vaik­ka tois­ta kiel­tä pu­huu ai­ka pie­ni vä­hem­mis­tö!, eli noin 5 pro­sent­tia!

Vä­hem­mis­tön Eh­doil­la Men­nään

Mi­ten sa­noi­sin nyt hie­no­va­rai­ses­ti, et­tä kun­ni­oit­ta­van ih­meel­lis­tä tä­mä on, et­tä noin vii­den pro­sen­tin suo­men­ruot­sa­lai­set ovat saa­net oman kie­len­sä ai­na­kin toi­sek­si vi­ral­li­sek­si kie­lek­si! Hy­vä Suo­mi!

Suo­men Kie­li­po­li­tiik­ka

– Suo­men kie­li­po­li­tii­kan eri­tyis­piir­teek­si nou­si 1800-lu­vul­ta läh­tien maan suo­men ja ruot­sin kiel­ten vi­ral­li­nen ase­ma ja voi­ma­suh­teet… Eri­tyi­ses­ti Suo­men it­se­näi­syy­den al­ku­ai­koi­na ruot­sin ja suo­men ase­mas­ta käy­tiin kiih­ke­ää po­liit­tis­ta kamp­pai­lua. Vuo­den 1919 hal­li­tus­muo­don 14 §, jo­hon ny­kyi­nen kah­den kan­sal­lis­kie­len mal­li pe­rus­tuu, ai­heut­ti syn­ty­vai­hees­saan pal­jon kiis­taa, ja se si­säl­tyi­kin lo­pul­li­ses­sa muo­dos­saan vas­ta nel­jän­teen hal­li­tuk­sen edus­kun­nal­le an­ta­maan esi­tyk­seen. Kie­li­po­li­tiik­ka py­syi kiis­ta­na­lai­se­na, kun­nes so­tien jäl­keen on saa­vu­tet­tu ny­kyi­nen ta­sa­pai­no.

Mi­kä Ta­sa­pai­no?

Ta­sa­pai­no tar­koit­taa var­maan, et­tä mo­lem­mat kie­let niin suo­mi kuin ruot­si ovat ta­sa­ver­tai­sia vi­ral­li­sia kie­liä Suo­mes­sa. Täs­sä ta­sa­pai­nos­sa pa­ko­tet­tiin ja pa­ko­te­taan enem­mis­tö, eli 90 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta op­pi­maan kie­li­vä­hem­mis­tön kiel­tä ruot­sia!?

Mit­kä asi­at puol­si­vat ruot­sin­kiel­tä niin so­tien jäl­keen, et­tä ruot­sin­kie­li otet­tiin toi­sek­si vi­ral­li­sek­si kie­lek­si ko­ko maa­han ei vain nii­hin kun­tiin, jos­sa ruot­sin­kie­li­set asui­vat ja asu­vat tä­nä­kin päi­vä­nä.

Vai asu­vat­ko?

Pi­an Suo­mes­sa Ei Ole Ruot­sin­kie­li­siä Kun­tia

– Ruot­sin­kie­li­set kun­nat ovat hä­vi­ämäs­sä Suo­mes­ta.

Man­ner-Suo­mes­sa on pi­an vain suo­men­kie­li­siä tai kak­si­kie­li­siä kun­tia. Täl­lä haa­vaa pel­käs­tään ruot­sin­kie­li­siä kun­tia on enää kol­me ja ne­kin voi­vat koh­ta muut­tua kak­si­kie­li­sik­si… Kir­joit­taa MTV. fi 16.11.2014

Mik­si Ruot­sin­kie­li

Mis­tä ruot­sin­kie­li on saa­nut niin vah­vat juu­ret Suo­men ka­ma­ral­la?

No tie­ten­kin his­to­ri­al­li­ses­ti yh­tei­ses­tä elos­ta kun ny­kyi­nen Suo­men val­ti­on alue kuu­lui Ruot­sin val­ta­kun­taan 1100 – 1300 -lu­vuil­ta vuo­teen 1809 as­ti, jol­loin Ve­nä­jä myön­si Suo­men suur­ruh­ti­nas­kun­nal­le laa­jan au­to­no­mi­an ja it­se­hal­lin­non. Ruot­sin val­lan ai­ka­na aa­te­lis­to ja iso osa ai­na­kin va­rak­kaam­mas­ta por­va­ris­tos­ta pu­hui ruot­sia äi­din­kie­le­nään. Aa­te­liin tai val­ta­por­va­ris­toon nous­seet suo­men­kie­li­set ruot­sin­kie­lis­tyi­vät no­pe­as­ti..

Mi­ten Kä­vi Suo­men­kie­len

Suo­men­kie­li ei pääs­syt vauh­tiin, vaik­ka­kin suo­men­kie­li­nen Mi­ka­el Ag­ri­co­lan, Aa­pi­nen eli Abc­ki­ri­an oli jul­kais­tu vuon­na 1538 tai 1545. Wi­ki­pe­di­an mu­kaan jo en­nen Ag­ri­co­laa oli jul­kais­tu suo­men­kie­li­siä kir­kol­li­sia ja hal­lin­nol­li­sia teks­te­jä. En­sim­mäi­siä la­ke­ja alet­tiin jul­kais­ta myös suo­mek­si 1600-lu­vun ai­ka­na ja vuon­na 1759 jul­kais­tiin maan la­ki­kir­ja suo­mek­si kään­net­ty­nä. Raa­ma­tun kään­nös oli jul­kais­tu vuon­na 1642. Eli kui­ten­kin suo­men­kie­li yrit­ti nous­ta, mut­ta huo­nos­ti pär­jä­si nä­kö­jään ver­tai­lus­sa tai tais­te­lus­sa ruot­sin kiel­tä vas­taa?

En­tä Ve­nä­jän Kie­li

Ja toi­ses­ta suun­nas­ta, pai­nos­ti­ko ve­nä­jän­kie­li?

Ve­nä­jän­kie­li­kin oli pyr­ki­mäs­sä alu­eel­le jo en­nen it­se­hal­lin­toa. Niil­lä Itä-Suo­men alu­eil­la, jot­ka en­nen vuo­den 1617 Stol­bo­van rau­haa kuu­lui­vat ve­nä­läis­ten val­ti­oi­den alai­suu­teen, hal­lin­nol­li­nen kie­li oli ve­nä­jä ja kir­kol­li­nen kie­li or­to­dok­seil­la kirk­kos­laa­vi.

Au­to­no­mi­an Ai­ka

Suo­men suu­ri­ruh­ti­nas­kun­nan au­to­no­mi­an ai­ka­na 1809 – 1917.

Suo­men suu­ri­ruh­ti­nas­kun­nas­sa ruot­si taas säi­lyi se­kä vir­ka- et­tä hal­lin­to­kie­le­nä ja ve­nä­jän­kie­li ei kos­kaan saa­vut­ta­nut Suo­mes­sa mer­kit­tä­vää ase­maa, vaik­ka vuo­des­ta 1818 eteen­päin vir­ka­mie­hil­tä vaa­dit­tiin­kin to­dis­tus ve­nä­jän kie­len tai­dois­ta. Yli­opis­tos­sa ei vir­ka­mies­tut­kin­toi­hin vaa­dit­tu eri­tyis­tä ruot­sin­ko­et­ta, vaan se to­dis­tet­tiin opin­toi­hin kuu­lu­val­la äi­din­kie­len ko­keel­la (ruot­si?).

Suo­men kie­li:

Vuon­na 1824 ve­nä­jän­kie­len to­dis­tuk­sen vaa­ti­mus pois­tet­tiin pa­peil­ta, joil­ta puo­les­taan ryh­dyt­tiin vaa­ti­maan to­dis­tus suo­men kie­len tai­dois­ta sel­lai­sis­sa seu­ra­kun­nis­sa, joi­den vä­es­tö koos­tui suo­men­kie­li­sis­tä.

Suo­men­kie­leen ke­hi­tyk­seen vai­kut­ti­vat esi­mer­kik­si vuon­na 1828 yli­opis­toon pe­rus­tet­tu suo­men kie­len leh­to­rin vir­ka, vuon­na 1850 suo­men kie­len ja kir­jal­li­suu­den pro­fes­so­rin vir­ka. En­sim­mäi­nen suo­men­kie­li­nen väi­tös­kir­ja jul­kais­tiin vuon­na 1858 ja sa­ma­na vuon­na myös pe­rus­tet­tiin en­sim­mäi­nen op­pi­kou­lu, jos­sa ope­tus an­net­tiin suo­mek­si. Vuon­na 1863 Jy­väs­ky­lään en­sim­mäi­sen suo­men­kie­li­sen opet­ta­jan­kou­lu­tus­se­mi­naa­rin…

Eli, Ve­nä­jän hal­lit­si­jat kui­ten­kin puo­lus­ti­vat suo­men kie­len ase­maa, kos­ka kat­soi­vat Suo­men kie­len vah­vis­ta­mi­sen maas­sa hei­ken­tä­vän maan si­tei­tä en­ti­seen emä­maa­han­sa Ruot­siin.

Ai­ka muu­tok­siin on tul­lut!

Ei­kös oli­si ai­ka al­kaa Suo­mes­sa vah­vis­taa suo­men kie­len ase­maa? Muut­taa kak­si­kie­li­nen Suo­mi yk­si­kie­li­sek­si.

Yk­si­kie­li­nen Suo­mi!

Teh­dään suo­men­kie­li yk­si­no­man vi­ral­li­sek­si kie­lek­si mo­ni­kie­li­ses­sä Suo­mes­sa ja pa­kol­li­sek­si kai­kil­le Suo­mes­sa asu­vil­le! Kaik­ki muut kie­let ol­koot va­lin­nan­va­rai­sia! Niin myös ruot­sin­kie­li.

On­ko Ruot­sin kie­li meil­le tär­keä sen ta­kia, et­tä Ruot­si on pa­ras naa­pu­ri­maa?

Ajat ja ta­vat muut­tu­vat glo­baa­lis­sa maa­il­mas­sa! Voi­si­han täs­sä Maa­il­man kol­kas­sa, kyl­mäs­sä Poh­jo­las­sa, läh­teä hie­man vie­rit­tä­mään asi­oi­ta eteen­päin pel­kää­mät­tä muu­tok­sia. Yk­si vi­ral­li­nen kie­li riit­tä­köön!

Mi­täs tuu­mit­te?
Vad tror ni?
Что вы думаете?
…?

---