• Vi­ola Heis­to­nen
• 28.10.2016 7:09

“Suo­mes­sa on 440’000 köy­hää” kir­joit­taa Kan­san Uu­ti­set 27.10.2016.

Leh­des­sä ker­ro­taan “Pe­rus­tur­van riit­tä­vyys ja köy­hyys” tu­ki­muk­ses­ta,jon­ka jul­kai­si tors­tai­na Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tos(THL). Jul­kai­su on kol­mas osa Suo­men so­si­aa­li­nen ti­la -sar­jas­sa.

Leh­ti­kir­joi­tuk­sen mu­kaan “Pe­rus­tur­va on vii­me vuo­si­na pa­ran­tu­nut, mut­ta se ei sil­ti rii­tä ta­va­no­mai­siin me­noi­hin.”

Mi­ni­bud­jet­ti­köy­hyys

Tut­ki­muk­ses­ta sel­vi­ää, et­tä suo­ma­lai­sis­ta noin 8 pro­sen­tin eli 440’000:n hen­ki­lön tu­lot ei­vät rii­tä koh­tuul­li­seen vä­him­mäis­ku­lu­tuk­seen eli hei­dän tu­lon­sa alit­ta­vat mi­ni­mi­bud­je­tin, ker­ro­taan ra­por­tis­sa Mi­ni­mi­bud­jet­ti­köy­hyys mer­kit­see Suo­mes­sa sy­vem­pää köy­hyyt­tä kuin suh­teel­li­nen köy­hyys tai pie­ni­tu­loi­suus.

Tu­lo­jen jää­mi­nen al­le mi­ni­mi­bud­je­tin on ylei­sin­tä yk­si­na­su­vil­la, yk­sin­huol­ta­jil­la, opis­ke­li­joil­la ja työt­tö­mil­lä.

Suh­teel­li­nen Köy­hyys

Suh­teel­li­ses­sa köy­hyy­des­sä elää noin 12 pro­sent­tia eli 660’000 suo­ma­lais­ta. Hei­dän tu­lon­sa alit­ta­vat EU:n suh­teel­li­sen köy­hyys­ra­jan eli Ti­las­to­kes­kuk­sen ter­mein pie­ni­tu­loi­suus­ra­jan.

Eri­lai­set köy­hyy­det

Suu­rin ero mi­ni­mi­bud­je­tin ja suh­teel­li­sen köy­hyys­mit­ta­rin tu­los­ten vä­lil­lä kos­kee elä­ke­läi­siä ja iäk­käi­tä. Elä­ke­läi­sis­tä ja yli 65-vuo­ti­ais­ta 2 – 3 pro­sent­tia jou­tuu tu­le­maan toi­meen mi­ni­mi­bud­je­tin alit­ta­vil­la tu­loil­la kun taas suh­teel­li­sen köy­hyys­mit­ta­rin mu­kaan 14 – 15 pro­sent­tia heis­tä elää suh­teel­li­sen köy­hyys­ra­jan ala­puo­lel­la.

Tut­ki­musp­ro­fes­so­ri Moi­si­on mu­kaan suh­teel­li­sen- ja mi­ni­bud­jet­ti­köy­hyy­den vä­li­nen ero se­lit­tyy sil­lä, et­tä mi­ni­mi­bud­je­tin las­kel­mis­sa huo­mi­oi­daan asu­mis­me­not, jot­ka ole­te­taan omis­tu­sa­su­jil­la pie­nem­mäk­si kuin vuok­ral­la asu­vil­la.

Ajan­ta­sai­set En­nus­teet Köy­hyy­des­tä

Mo­lem­pien mit­ta­rien mu­kaan köy­hien mää­rän en­nus­te­taan py­sy­vän yh­tä suu­re­na Suo­mes­sa vuon­na 2016 kuin vii­mei­sim­män ti­las­to­tie­don mu­kaan vuon­na 2014.

– Nyt on en­sim­mäis­tä ker­taa esi­tet­ty ajan­ta­sais­te­tut en­nus­teet se­kä suh­teel­li­sel­le et­tä mi­ni­mi­bud­jet­ti­köy­hyy­del­le. Köy­hyys on mo­niu­lot­tei­nen il­miö ja so­si­aa­li­po­liit­ti­sen pää­tök­sen­te­on tu­li­si pe­rus­tua use­am­man kuin yh­den köy­hyys­mit­ta­rin seu­raa­mi­seen, to­te­aa tut­ki­musp­ro­fes­so­ri Pa­si Moi­sio.

Ylem­pi Köy­hä­lis­tö

On to­del­la tär­keä ke­hit­tää mi­tä eri­lai­sim­pia “köy­hyys­mit­ta­rei­ta”, niin kuin ke­hot­taa tä­mä­kin tut­ki­musp­ro­fes­so­ri! Eh­kä asia pa­ra­nee sil­lä ja kaik­ki muut­tuu ai­ka­naan pa­rem­mak­si. Köy­hät muut­tu­vat rik­kaik­si.

To­del­li­suus on kui­ten­kin se, et­tä köy­hyy­den vä­hen­tä­mi­seen tar­koi­te­tut va­rat käy­te­tään käy­tän­nös­sä ko­ko­naan hy­vin toi­meen­tu­le­vien vir­ka­mies­ten ja tut­ki­joi­den palk­koi­hin. Mi­tä ko­re­am­mak­si tuo vir­ka­kun­nan pöy­tä ka­te­taan si­tä enem­män sil­tä va­ri­see mu­ru­sia köy­hien­kin tar­pei­siin.

Tuon tut­ki­muk­sen lu­et­tu­aan Suo­men köy­hät nyt tie­tä­vät mi­hin sää­tyyn ja kas­tiin ku­kin kuu­luu. Kuu­luu­ko mi­ni­mi­bud­jet­ti-köy­hä­lis­töön vai­ko vain suh­teel­li­ses­ti köy­hien kas­tiin, ylem­pään köy­hä­lis­töön.

Kyl­lä­pä köy­hän miel­tä läm­mit­tää­kin ko­vas­ti, kun tie­tää kuu­lu­van­sa tuo­hon 440’000 ylem­män köy­hä­lis­tön sää­tyyn. Toi­sin kuin nuo toi­set köy­hät, jot­ka kuu­lu­vat alem­man kas­tin 220’000 köy­hään. – Jou­tu­vat vie­lä tu­le­maan toi­meen mi­ni­mi­bud­je­til­la. Pt­hyi!

To­del­la kan­nat­taa val­ti­on va­ro­ja käyt­tää näi­hin tut­ki­muk­siin, et­tei ku­kaan ereh­tyi­si omas­ta sää­dys­tään ja yh­teis­kun­nal­li­ses­ta ase­mas­ta. – Pi­de­tään köy­hät rau­hal­li­si­na ja tyy­ty­väi­si­nä ti­lan­tee­seen­sa. Muu­ten voi käy­dä vie­lä huo­nom­min.

Lap­si­köy­hyys

Mie­les­tä­ni köy­hien mää­rän kas­vuun tai las­kuun vai­kut­taa eni­ten se, mi­ten me­ne­tel­lään lap­si­köy­hyy­den suh­teen. Lap­si­köy­hyys on to­del­li­nen ris­ki yli­su­ku­pol­vi­sel­le köy­hyy­del­le.

– Kun lap­sen ko­to­aan saa­mat ta­lou­del­li­set eväät ovat niu­kat jat­kuu lap­se­na ko­et­tu köy­hyys hel­pos­ti vie­lä ai­kui­suu­des­sa­kin.

Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen tut­ki­mus ker­too, et­tä Lap­si­köy­hyys on Suo­mes­sa kas­vus­sa.

– Sa­maan ai­kaan kun ylei­nen tu­lo­ta­so on Suo­mes­sa nous­sut, on lap­si­per­hei­den köy­hyys mo­nin­ker­tais­tu­nut. Vuon­na 1995 köy­his­sä per­heis­sä oli 52’000 al­le 18-vuo­ti­as­ta las­ta. 2000-lu­vun alus­sa hei­tä oli 129’000 ja vuon­na 2007 jo 151’000. Köy­his­sä per­heis­sä elä­vien las­ten mää­rä on kas­va­nut lä­hes kol­min­ker­tai­sek­si pa­ris­sa kym­me­nes­sä vuo­des­sa.

Ku­lu­tu­syh­teis­kun­nan Si­sään­pää­sy On Os­tet­ta­va Ra­hal­la

– Kun per­heen käy­tet­tä­vis­sä ole­vat tu­lot ovat niu­kat, jää lap­si hel­pos­ti ul­ko­puo­li­sek­si ka­ve­ri­pii­rin ku­lu­tus- ja har­ras­tus­tot­tu­muk­sis­ta. Köy­hä­kin lap­si ko­kee ha­lua ja pai­net­ta kuu­lua tuo­hon ku­lut­ta­jien jouk­koon, mut­ta ku­lu­tu­syh­teis­kun­nas­sa si­sään­pää­sy sii­hen on usein os­tet­ta­va ra­hal­la…

Näin siis sa­no­taan tuos­sa mai­ni­tus­sa tut­ki­muk­ses­sa.

Asi­an­tun­ti­jat Ovat Huo­les­tu­neet

Asi­an­tun­ti­jat ovat­kin huo­les­tu­neet sii­tä, et­tä Suo­mes­sa vä­hä­tel­lään köy­hyy­den vai­ku­tuk­sia lap­seen ker­too 18.1.2015 Hel­sin­gin uu­ti­set. (Pu­hee­nai­he. Asi­an­tun­ti­ja: Köy­hyy­den vai­ku­tuk­sia vä­hä­tel­lään.)

– Man­ner­hei­min Las­ten­suo­je­lu­lii­ton asi­an­tun­ti­ja­la­ki­mie­hen mu­kaan Suo­mes­sa noin 100’000 las­ta, eli 10 pro­sent­tia kai­kis­ta lap­sis­ta, elää pie­ni­tu­loi­sis­sa per­heis­sä.

– Man­ner­hei­min Las­ten­suo­je­lu­lii­ton asi­an­tun­ti­ja­la­ki­mies Esa Ii­vo­sen mu­kaan lap­si­per­hei­den köy­hyy­den vai­ku­tuk­sia vä­hä­tel­lään Suo­mes­sa “va­li­tet­ta­van usein”.

– Jos­kus köy­hyyt­tä vä­hä­tel­lään myös sa­no­mal­la, et­tä “ei­hän mi­nun­kaan lap­suu­des­sa­ni ol­lut kän­ny­köi­tä ja tie­to­ko­nei­ta”. Tai ver­ra­taan ke­hi­tys­mai­den las­ten köy­hyy­teen. Se on ou­toa.

– Ei­hän suo­ma­lais­ten ai­kuis­ten­kaan hy­vin­voin­tia ver­ra­ta ke­hi­tys­mai­den ai­kuis­ten ti­lan­tee­seen. Suo­men ver­tai­lu­koh­tee­na tu­lee pi­tää mui­ta Poh­jois­mai­ta ja län­ti­sen Eu­roo­pan mai­ta, Ii­vo­nen muis­tut­taa. Pit­käai­kai­nen köy­hyys on Ii­vo­sen mu­kaan mer­kit­tä­vä ris­ki­te­ki­jä yli­su­ku­pol­vi­sel­le huo­no-osai­suu­del­le.

Köy­hyys Kit­ket­tä­vä En­sin Lap­si­per­heis­tä!

Man­ner­hei­min Las­ten­suo­je­lu­lii­ton asi­an­tun­ti­ja­la­ki­mies Esa Ii­vo­sen mu­kaan lap­si­per­hei­den köy­hyy­den eh­käi­se­mi­ses­sä oleel­li­sia asi­oi­ta on kol­me: pe­rus­tur­van riit­tä­vä ta­so,las­ten pe­rus­pal­ve­luis­ta huo­leh­ti­mi­nen ja nuor­ten ikä­luok­kien työl­li­syy­den pa­ran­ta­mi­nen…

Ii­vo­ses­ta on­kin tär­keä tie­dos­taa, et­tei­vät myös­kään van­hem­muus ja sen voi­ma­va­rat ole staat­ti­nen ti­la.

LAP­SI­ASI­AMIES ASI­AL­LE!

“Kes­tä­vä yh­teis­kun­ta pe­rus­tuu huo­len­pi­toon LAP­SIS­TA” kir­joit­taa net­ti­si­vul­la lap­si­asi­aval­tuu­tet­tu Tuo­mas Kurt­ti­la. Työn pe­rus­ta­na on YK:n lap­sen oi­keuk­sien so­pi­mus!

Tu­tus­tu Lap­si­asi­an­val­tuu­te­tun st­ra­te­gia 2014-2019: lap­siys­tä­väl­li­seen Suo­meen.

Teh­dään Suo­mes­ta yh­teis­voi­min to­del­la lap­siys­tä­väl­li­nen maa kai­kil­le lap­sil­le ta­sa­ver­tai­ses­ti! Ai­na­kaan vie­lä em­me voi sa­noa niin, kos­ka 100’000 las­ta elä­vät mui­hin Suo­mes­sa asu­viin lap­siin ver­rat­tu­na, köy­hyy­des­sä; eli nyt las­ten oi­keu­det Suo­mes­sa to­teu­tu­vat vain osit­tain.

---