Tiesitkö, että nykyisen lainsäädännön mukaan kehitysvammainen voidaan vangita laitokseen, Häntä voidaan kohdella väkivaltaisesti ja Häneen voidaan kohdistaa pakkokeinoja pelkästään sillä perusteella, että Hän on kehitysvammainen. Muutosta vaativa adressi luovutettiin eilen 24.11.2015 kansanedustajille Eduskunnan pikkuparlamentissa. Minun mielestäni tämä on epäinhimillistä kohtelua. Siksi allekirjoitin tätä koskevan adressin netissä. Tämän adressin voi edelleen allekirjoittaa netissä! Julkaisen tässä lyhennelmän Kalevi Mattilan puheesta, joka oli saatesanoina viedessämme asiaa kansanedustajien tietoisuuteen: Arvoisat kansanedustajat Asiamme koskee kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamista. Asia on parhaillaan Eduskunnan käsiteltävänä, tällä hetkellä perustuslakivaliokunnassa. Meitä on paikalla kehitysvammaisten omaisia sekä Suomen muistiasiantuntijat ry:n edustajia. Teille on jaettu kehitysvammaisten omaisryhmän addressi “Ei uhrata kehitysvammaisia YK-sopimuksen ratifioinnin vuoksi”, jossa on nyt 445 allekirjoitusta. Mainitsen aluksi addressimme pääkohdat: 1. Emme hyväksy, että tähän kehitysvammalakiesitykseen sisältyy edelleen pakkokeinoja ja itsemääräämisoikeuden rajoituksia. 2. Emme hyväksy, että väliaikaisuus olisi hyväksyttävä perustelu muutoin huonoksi todetulle laille. 3. Emme hyväksy, että yhtä vammaisryhmää, kehitysvammaisia, käytetään kansainvälisen sopimustavoitteen välikappaleena, jotta Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimuksen ratifiointi voitaisiin tehdä. Kehitysvammaisuus pakkokeinojen perusteena Kehitysvammaisuus kuten mikään muukaan vammaisuus ei sinänsä aiheuta tarvetta pakkokeinojen käyttöön. Pakkokeinoja ei mielestämme tule sisällyttää vain yhtä vammaisryhmää, kehitysvammaisia, koskevaan erillislakiin. Kehitysvammalain pakkokeinopykälään §42 nyt lakiesityksessä ehdotettujen muutosten ja lisäysten asemesta kyseinen pykälä tulee kumota. Hallituksen esityksen perusteluosan sisään on nyt §42:n lisänä kirjautettu kohtaan 3.3.3 “Rajoitustoimenpiteiden käyttö”, että rajoitustoimenpiteistä on erotettava perushoitoon kuuluvat toimenpiteet, jollaisina luetellaan mm. sitominen, hygieniahaalarin käyttö ja lukitut ovet. Mutta nyt ei muka olekaan kyse itsemääräämisoikeuden rajoitteista vaan hyvästä hoidosta ja huolenpidosta. (Erityisesti tähän liittyen Suomen muistiasiantuntijat r. y.:n puheenvuoro). Yhteydenpidon rajoitusta ja kemiallista sitomista ei esityksessä ole mainittu sallittuina rajoitustoimenpiteinä. Jos niitä kuitenkin edelleen käytetään, ei niistä siis ole valitusoikeutta. Kuuluuko yhteydenpidon rajoituskin siis hyvään hoitoon ja huolenpitoon, vaikka Eduskunnan oikeusasiamies on toistuvasti puuttunut asiaan, kuten mm. tämän lakialoitteen perusteluissakin on mainittu. (Tästä aiheesta Viola Heistosen puheenvuoro). Kun kehitysvammaisella henkilöllä on psyykkisiä ongelmia tai sairauskohtaus ja tarvitaan rajoitustoimenpiteitä, tulee turvautua mielenterveyslain sallimiin rajoitustoimenpiteisiin kuten muillakin ihmisillä. Erillisen, vain kehitysvammaisia koskevan ja väliaikaiseksi tarkoitetun lakimuutoksen asemesta tulisi keskittyä yleisen itsemääräämisoikeuslain (IMO-laki) uuteen käsittelyyn sen rauetettua viime vaalikauden päättymisen takia vuoden 2015 alussa. Siinä lakiesityksessä tähdättiin aivan oikein ja tasapuolisesti kaikkien eri ihmis- ja vammaisryhmien itsemääräämisoikeuksien vahvistamiseen Kehitysvammaisuus ja tasa-arvo Kehitysvammaiset pitää asettaa terveydenhuollossa tasa-arvoiseen asemaan muiden ihmisten ja siten myös muiden vammaisten kanssa. Tämä koskisi myös psyykkisiä sairauksia ja ongelmia. Kehitysvammalain §2:n erityishuoltoon kuuluvien palveluiden luettelosta pitää tämän toteuttamiseksi poistaa terveydenhuolto. Nykyisin tämä pykälä on rajoittanut tasavertaisen yleisen erikoissairaanhoidon saamista esim. psyykkisissä ongelmissa. Kehitysvammaisuus ja pakkohoito Kehitysvammaisten ihmisten tahdonvastaista erityishuoltoa eli pakkohoitoa koskevat §§ 32-33 pitää kumota. §32:ssa tehty “kehitysvammainen” -sanan vaihtaminen sanaan “henkilö” on pelkkä kosmeettinen muutos. Mielenterveyslaissa oleva vastaava pykälä riittää, sitä voidaan käyttää myös niissä kehitys-vammaisten ihmisten kohdalla esille tulevissa harvinaisissa tapauksissa, joissa pakkohoitoa tarvitaan. Toimenpiteet Lopuksi: Nyt esitetyn “paikkaamisen” asemesta kehitysvammalaki pitää vanhentuneena ja segregoivana erityislakina pikimmiten purkaa ja yhdistää vammaispalvelulakiin yhteiseksi vammaislaiksi. Pakkokeinojen lisääminen nykyiseen kehitysvammalakiin sementoisi kehitysvammalain taas erillislakina |
 |
|
|
|