Olen saanut käsiini Toivo Flinkin kirjan “Pois Inkeristä” (Yliopistopaino Helsinki 1995), josta tällä kertaa tuon esille sivulta 217 eteenpäin, luvun: “Pyrkimystä rehabilitointiin”. Mielenkiinnolla vertailin tapahtumia molemmissa maissa, Suomessa ja Venäjällä. Tapahtumia, jotka liittyvät inkeriläisten paluumuuttoprosessiin ja rehabilitointiin ja voin sanoa, että Inkerin suomalaiset olivat Venäjän ja Suomen pelinappuloina tässä paluumuuttoprosessissa. Tutkija Flinkin käsissä ovat olleet tärkeät dokumentit rehabilitointi-asiasta jo paluumuuttoprosessin alkamisvaiheessa, mutta me suomalaiset Inkerissä emme tiennet sitä ja olen varma, että aika moni paluumuuttajista ei tiedä tänä päivänäkään asiasta mitään. Joten tutustuin Flinkin kirjaan ja haluan tuoda esille vertailussa millaisia toimenpiteitä tekivät Venäjällä ja Suomessa Inkerin suomalaisten kansan kohtaloon liittyviä. 1988 – 1989 2. kesäkuuta 1988 Suomessa: Inkeriläisten muutto Suomeen tuli esille SUPO:n (suojelupoliisi) silloisen päällikön Seppo Tiitisen ja KGB:n Helsingin Felix Karasevin tapaamisessa. Tiitinen tiedusteli valtiojohdon näkemystä inkeriläisten suhteen. “jos ovat valmiit antamaan muuttoluvan, annetaan tulla, vaikka olisi”mittatappioitakin, ovathan suomalaisia", kertoo Tiitinen Koiviston todenneen… Lähde: 14. marraskuuta 1989 Neuvostoliitossa: Neuvostoliiton Korkein Neuvosto hyväksyi julkilausuman, jossa todettiin maan kansoihin kohdistuneet vainot ja pakkosiirrot laittomiksi ja rikollisiksi. Samassa julkilausumassa korostettiin, että mainituille kansoille on palautettava niille kuuluvat oikeudet. Huom! Samana vuonna 1989 muuttajia (paluumuuttajiako kenties?) Suomeen Neuvostoliitosta oli jo 600, vaikka ei ollut vielä julkistettu Mauno Koiviston lausuntoa Inkeriläisten paluumuutosta. Mielenkiintoista! Lähde: 1990 Suomessa: Huhtikuun 10. päivänä 1990 Mauno Koiviston haastattelusta Ajankohtaisessa kakkosessa 10.4.1990 lähti liikkeelle inkeriläisten paluumuutto Suomeen. Neuvostoliitossa: Huhtikuun 26. päivänä 1990 vahvistettiin valtakunnallinen laki poliittisten vainojen kohteeksi joutuneiden kansojen rehabilitoimisesta. Joulukuun 11. päivänä 1990 Venäjän Federaation kansanedustajien kongressi hyväksyi asetuksen, jossa tuomittiin Venäjällä tapahtuneet poliittiset vainot ja huomioitiin niiden uhreiksi joutuneet kansat. Asetuksessa todettiin toisen maailmansodan aikana toteutetut kansojen pakkosiirrot barbaarimaisiksi. Asetuksessa lueteltiin nämä kansat: – balkarit, Venäjän suomalaisia, eli inkerinsuomalaisia, ei mainittu!!! Siis Venäjällä ei edes vuonna 1990 mainittu poliittisten vainojen uhreiksi joutuneita Inkerin suomalaisia, koska me sankoin joukoin olimme muuttohuumassa matkalla kohti Suomea; etsimässä parempaa elämää itselle ja uutta tulevaisuutta nuoremmalle sukupolvelle. Todenäkäisesti KGB oli varma, että vihdoinkin pääsevät Inkerin-suomalaisista eroon! Ja lähes pääsivätkin, koska meitä paluumuuttostatuksella Suomeen muuttaneita on nyt jo yli 50’000 ja Venäjällä enää muutama tuhat. Heidän rehabilitointi ei paljonkaan maksa Venäjälle. Tällä tavalla hyvää naapureitten välistä yhteistyötä on tehty! Kiitos Suomelle me olemme nyt täällä! Säästimme ainakin Venäjälle rehabilitointimme kustannukset. Hyvä Suomi! Nyt olemme täällä. Mutta mitä me toimme mukanamme Suomeen? Tulimmeko vain syömäläisiksi runsaiden lihapatojen ääreen? Siihen itse en pysty vastaamaan. Aktivistit Neuvostoliitossa ja Venäjällä Venäjän Federaation kansanedustajien kongressin hyväksymässä asetuksessa ei mainittu Venäjän (Inkerin) suomalaisia, mutta nyt nostan hattua niille Inkerin suomalaisten aktivisteille, jotka jäivät Neuvostoliittoon ja eivät antaneet periksi. He lähtivät rohkeasti liikkeelle vaatimaan rehabilitointia myös suomalaisille. He kirjoittivat uutterasti vetoomuksia maan päämiehille ja pyrkivät hoitamaan rehabilitointiasiaansa kansanedustajien avulla. ALEKSANDER KIRJANEN Yksi heistä on inkerinsuomalainen Pietarin kaupungin kansanedustaja, Pietarin yliopiston sovelletun matematiikan ja hallintojärjestelmien laitoksen dosentti Aleksandr Kirjanen. VLADIMIR KOKKO Vladimir Kokko toimi Pietari yliopiston lehtorina ja tutkijana 13 vuotta. Taloustieteiden lisensiatti. Pitkäaikainen Pietarin Inkeriliiton puheenjohtaja. Valittu ensimmäistä kerta vuonna Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistöön vuonna 1997. LEONID GILDI Edesmennyt inkerinsuomalainen professori Leonid Gildi. Historian tohtori, yksi ensimmäisistä suomalais-ugrilaisten kansojen yhdistyksen alullepanijoista. Jäsenenä kansainvälisessä Suomalais-ugrilaisten kansojen neuvoa-antavassa komiteassa. He ja monet muut aktivistit myös Neuvosto-Karjalasta saivat kuin saivatkin asian hoidetuksi vuonna 1993, kun paluumuutto Suomeen oli kuumimmillaan! 1993 29.6.1993 annettiin Venäjän federaation korkeimman neuvoston asetus venäjän suomalaisten rehabilitoimisesta. Teksti kuuluu: Tarkoituksena on toteuttaa historiallinen oikeudenmukaisuus vainojen uhreiksi joutuneita Venäjän suomalaisia kohtaan ja heidän rehabilitoimisensa, perustuen VFSNT:n (Venäjän Federaation Sosialistinen Neuvostotasavalta) vainottujen kansojen rehabilitoimista koskevaan lakiin Venäjän Federaation Korkein Neuvosto säätää: 1. Tunnustetaan epäoikeudenmukaisiksi ja voimassaolonsa menettäneiksi kaikki asetukset, jotka hyväksyttiin 1930 – 1940 -luvuilla Venäjän suomalaisia koskeviksi ja jotka toimivat perusteena poliittisille vainoille heitä vastaan, pakkosiirroille Venäjän Federaation alueella olevilta perinteisiltä asuinpaikoilta, erikoisasuttamisjärjestyksen toteuttamiselle, pakkotyöhön asettamiselle vapauden rajoittamisen oloissa sekä muiden oikeuksia ja vapauksia koskevien rajoituksien oloissa. 2. Tunnustetaan VFSNT:n vainottujen kansojen rehabilitoimista koskevan lain mukaisesti, että Venäjän suomalaisten poliittinen rehabilitaatio merkitsee heidän oikeuttaan vapaaseen kansalliseen kehitykseen, tasavertaisia mahdollisuuksia muiden kansojen kanssa toteuttaa voimassaolevan lainsäädännön takaamia poliittisia oikeuksiaan ja vapauksiaan, ja vapaaehtoista paluuta yksilöllisellä pohjalla Venäjän Federaation alueella oleville perinteisille asuinpaikoille. 3. Sellaisten Venäjän suomalaisiin kuuluvien yksityisten kansalaisten rehabilitaatio, jotka ovat joutuneet laittomasti rikosoikeudellisen vainon kohteeksi hallinnollisessa järjestyksessä poliittisten syiden perusteella, ja joiden vaino liittyi heidän kansalaisuuteensa, toteutetaan yksilökohtaisesti VSFNT:n poliittisten vainojen uhreja koskevan lain mukaisesti. Tämä laki ulotetaan välittömästi laittoman vainon kohteiksi joutuneisiin henkilöihin sekä heidän perheisiinsä syntyneisiin, jotka olivat erikoisasuttamisjärjestyksen alaisia. 4. Venäjän suomalaisille, jotka asuvat pakkosiirron seurauksena muiden valtioiden – entisten Neuvostoliiton tasavaltojen – alueella, ja jotka palaavat Venäjälle vakituisesti asumaan, voidaan palauttaa Venäjän Federaation kansalaisuus heidän pyynnöstään tai, muulla VFSNT:n kansalaisuutta koskevassa laissa edellyttämällä tavalla, ja vainojen kohteiksi joutuneiden Venäjän suomalaisten lapset ja muut sukulaiset suoraan alenevassa polvessa voivat saada Venäjän Federaation kansalaisuuden samalla menettelytavalla. Tällaisten henkilöiden oikeudellinen asema määritellään Itsenäisten Valtioiden Yhteisön jäsenvaltioiden lokakuun 9. päivänä vuonna 1992 allekirjoitetussa sopimuksessa kysymyksinä, jotka liittyvät karkotettujen henkilöiden, kansallisten vähemmistöjen ja kansojen oikeuksien palauttamiseen. 5. Annetaan toimeksi paikallisille itsehallintoelimille osoittaa käytännöllistä apua pakkosiirtojen kohteeksi joutuneiden Venäjän suomalaisten ja heidän perheenjäsentensä asuttamiseksi ja varustamiseksi heidän palatessaan yksilöllisesti Venäjän Federaation alueella oleville perinteisille asuinpaikoilleen. Heidän hakemustensa perusteella, maata koskevan lainsäädännön mukaan, heille jaetaan maapalstoja yksityistä asuinrakentamista koskevien normien mukaisesti myötävaikuttamaan talonpoikais- (yksityisviljelijä-) ja muiden vastaavien tilojen, erilaisten osuuskuntien, osakeyhtiöiden perustamiseksi. Tässä tarkoituksessa edellytetään maavarannon muodostamista. Toimenpiteet Venäjän Federaation alueella perinteisille asuinpaikoilleen palanneiden Venäjän suomalaisten asuttamiseksi ja varustamiseksi toteutetaan loukkaamatta vastaavilla alueilla asuville kansalaisille kuuluvia oikeuksia ja laillisia etuja. 6. Ehdotetaan, että Ministerineuvosto – Venäjän Federaation hallitus: – laatii ja esittää säädetyssä järjestyksessä vuoden 1994 tammikuun 1. päivään mennessä Venäjän suomalaisten kansallisen kulttuurin elpymisen laajan ohjelman; – auttaa Venäjän suomalaisia heidän henkisen perintönsä palauttamiseksi ja kulttuuritarpeittensa tyydyttämiseksi: – laittomien vainojen aikana takavarikoitujen kansallisten kulttuuriesineiden palauttamiseksi, – asuinpaikkojen entisten historiallisten nimien palauttamiseksi ottaen huomioon niissä asuvan väestön tahdonilmauksen, – kansallista kulttuuria vaalivien keskusten luomiseksi Venäjän suomalaisten yhtenäisesti asuttamilla paikkakunnilla, – sanomalehtien ja aikakauslehtien julkaisemiseksi, – suomenkielisten televisio- ja radiolähetysten järjestämiseksi. 7. Suositellaan Ministerineuvostolle – Venäjän Federaation hallitukselle, että se tutkii kysymystä – valtioidenvälisen yhteistyön aikaansaamisesta Suomen tasavallan kanssa avun antamiseksi Venäjän suomalaisille kulttuurin ja talouden kehittämisen edistämiseksi Venäjän Federaation alueella, sekä lisäksi – antaa tarvittavaa apua Venäjän Federaation ja Suomen tasavallan kansalaisjärjestöjen työlle tällä alueella. 8. Tämän asetuksen täyttämisen valvonta annetaan toimeksi Venäjän Federaation Korkeimman Neuvoston Kansallisuuksien Neuvoston vainottujen ja karkotettujen kansojen valiokunnalle. Venäjän Federaation Korkeimman Neuvoston puheenjohtaja R. I. Hasbulatov Lähde: Hyvä Venäjä! Hyvä Venäjä! Vai mitä sanotte? – Venäjällä autetaan nyt Venäjän suomalaisia palauttamaan heidän henkinen perintönsä ja kulttuuria edistetään valtion myötävaikutuksella. Esimerkkinä tästä kulttuuritoiminnasta voin kertoa, että tänä vuonna kevät- ja kesäaikana saimme useita vieraita Pietarin Inkerin liitosta. Folklore-ryhmän “Talomerkit” esiintyivät 22. elokuuta 2015 useassa paikassa täällä Imatralla. |
 |
|
|
|