• Vi­ola Heis­to­nen
• 18.4.2015 22:25

Ym­pä­ri men­tiin yh­teen tul­tiin.

Näin ta­pah­tui in­ke­ri­läis­ten koh­dal­la. 1600-lu­vul­ta al­ka­en his­to­ri­an aal­lot ovat pyö­rit­tä­neen In­ke­rin kan­saa, jos­kus nos­ta­neet hie­man aal­to­jen har­jal­le, mut­ta useim­mi­ten vei­vät aal­to­jen poh­jal­le ja kan­sa syök­syi sen sy­vyyk­siin. Jo­pa Si­pe­ri­aan as­ti … jon­ka mul­tiin tu­han­net jäi­vät­kin.

Tä­nä vuon­na, tar­kem­min huh­ti­kuun 10 päi­vä­nä 2015 tu­li ku­lu­neek­si ta­san 25 vuot ta kun Suo­mi ava­si por­tit in­ke­ri­läi­sil­le Suo­meen.

In­ke­ri­läi­set ve­nä­läi­si­nä Suo­mes­sa.

Suo­ma­lai­ses­sa me­di­as­sa en huo­man­nut mi­tään eri­kois­ta se­mi­naa­ria tai ta­pah­tu­maa, jo­ka oli­si ol­lut omis­tet­tu täl­le ai­heel­le. Mut­ta kui­ten­kin kii­tet­tä­väs­ti ve­nä­jän­kie­li­sis­sä Yle uu­ti­sis­sa pro­jek­til­la ni­mel tään “Olet­ko suo­ma­lai­nen? – 24 tun­nin si­säl­lä pois tääl­tä”.

Pro­jek­tis­sa ker­ro­taan ly­hy­es­ti In­ke­rin kan­san his­to­ri­as­ta ja pa­luu­muut­top­ro­ses sis­ta. Myös omia in­ke­ri­läis­ten kos­ket­ta­via ta­ri­noi­ta on esi­merk­ki­nä.

Mik­si vain ve­nä­jän­kie­li­se­nä? Ovat­ko kaik­ki in­ke­ri­läi­set muut­tu­neet ve­nä­läi­sik­si Suo­mes­sa? Mik­si ei laa­jem­min suo­men kie­lel­lä ker­rot­tu täs­tä pro­jek­tis­ta?

Kei­tä me olem­me

Olen kir­joit­ta­nut blo­ge­ja in­ke­ri­läi­sis­tä. Mut­ta ha­lu­an ly­hy­es­ti ker­ra­ta vie­lä. Kei­tä me ol­laan ja mis­tä me tul­laan? Ja miet­tiä mi­ten meil­le käy tu­le­vai­suu­des­sa. Tut­ki­ja Toi­vo Flin­kin mu­kaan in­ke­rin­suo­ma­lai­sia per­hei­neen on muut­ta­nut Suo­meen noin 50’000!

In­ke­ri­läi­set ovat niit­ten suo­ma­lais­ten jäl­ke­läi­siä, jot­ka muut­ti­vat In­ke­rin maal­le Suo­mes­ta ruot­sin val­lan ai­ka­na. Maa oli jo sil­loin ni­mel­tään In­ke­rin­maa. Kaik­ki­aan in­ke­ri­läi­siä oli noin 150’000

In­ke­rin lu­te­ri­lai­sen kir­kon juu­ret ovat myös pe­räi­sin 1600-lu­vun ajoil­ta

Kir­kon aloit­tees­ta al­koi ke­hit­tyä myös kou­lu­tus. 1863 avat­tiin Kolp­pa­nan opet­ta­ja se­mi­naa­ri (1863 – 1913) jos­ta tu­li In­ke­rin kan san si­vis­tys­kes­kus. Vuo­den 1917 hel­mi­kuus­sa ta­pah­tu­neen Ve­nä­jän tsaa­rin­val­lan ku­kis­tu­mi­sen jäl­keen al­koi In­ke­ris­sä kan­sal­li­nen he­rä­tys­kau­si. Sii­hen men­nes­sä In­ke­rin­maal­la toi­mi 314 kan­sa­kou­lua se­kä Pie­ta­rin suo­ma­lai­nen yh­teis­kou­lu. Kir­jas­to ava­si oven­sa vuon­na 1884. Kolp­pa­nas­sa pi­det­tiin kuu­den­net ylei­sin­ke­ri­läi­set lau­lu­juh­lat 1913. Esiin­ty­jiä oli 771, soit­to­kun­tia oli seit­se­män. Juh­la­kul­ku­ee­seen osal­lis­tui 4’000 ih­mis­tä.

1917 val­lan­ku­mous Ve­nä­jäl­lä sai liik­keel­le myös in­ke­ri­läi­set ta­lon­po­jat. Eri­tyi ses­ti Poh­jois-In­ke­ris­sä.

Syn­tyi Poh­jois-In­ke­rin ta­sa­val­ta, jo­ka kes­ti va­jat 500 päi­vää.

Pa­ko­lai­se­na Suo­meen

Sit­ten 1930-lu­vun Le­ni­nin kol­lek­ti­vi­soin­ti ja 1940-lu­vun al­ka­nut Sta­li­nin ter­ro ri tu­ho­si­vat par­haat In­ke­rin mie­het.

Sit­ten tu­li toi­nen maa­il­man so­ta ja eva­kuoin­ti Suo­meen Vi­ron kes­ki­tys­lei­rin kaut­ta. 63’000 in­ke­ri­läis­tä tu­li suo­meen.

Vä­li­rau­ha­so­pi­mus 1944. Nyt siir­ret­tiin 56’000 in­ke­ri­läis­tä ta­kai­sin Neu­vos­to liit­toon, mut­tei ko­ti­seu­duil­le. Vaik­ka suo­ma­lai­set­kin vi­ra­no­mai­set tie­si­vät, et tei­vät in­ke­ri­läi­set pää­se In­ke­rin­maal­le vaan hei­dät vie­dään sy­väl­le Ve­nä­jäl­le.

– Hei­dät vie­tiin vaik­ka vii­mei­sel­lä ju­nal­la … mut­ta ei In­ke­riin.

Kun­ni­avel­ka

On pu­hut­tu sii­tä, et­tä Mau­no Koi­vis­to ha­lu­si mak­saa in­ke­ri­läi­sil­le kun­ni­ave­lan kai­kis­ta kär­si­myk­sis­tä, mut­ta nyt ve­nä­jän­kie­li­sis­sä Yle uu­ti­sis­sa ker­ro­taan, et­tei sel­lai­ses­ta ol­lut kos­kaan pre­si­dent­ti pu­hu­nut­kaan, mut­ta pre­si­dent­ti on pa­hoi­tel­lut si­tä, et­tä Suo­mi oli­si voi­nut teh­dä vie­lä jo­tain suu­rem­paa kan­sal­le jo­ka on niin pal­jon kär­si­nyt.

1990-lu­ku ja Pe­rest­roi­ka. Uu­det tuu­let ja toi­vo pääs­tä ta­kai­sin ra­ken­ta­maan uu del­leen In­ke­rin maa­ta.

Mut­ta pre­si­dent­ti Mau­no Koi­vis­to ava­si in­ke­ri­läi­sil­le por­tit Suo­meen ja kan­sa rien­si taak­se kat­so­mat­ta va­pau­teen Neu­vos­to­lii­tos­ta. Ta­pah­tui huo­maa­mat­ta et­ni­nen puh­dis­tus Neu­vos­to­lii­tos­sa.

Pa­luu­muut­to­jär­jes­tel­mä lak­kau­tet­tiin, mut­ta vie­lä kuu­lem­ma muu­ta­ma tu­hat in­ke­ri läis­tä jo­not­taa Suo­meen.

Tut­ki­ja Toi­vo Flin­kin mu­kaan Suo­meen on tä­hän as­ti muut­ta­nut noin 50’000 in­ke­ri läis­tä per­hei­neen. Ve­nä­jäl­lä on noin 10’000, Vi­ros­sa sa­man ver­ran, Ruot­sin in­ke­ri­läi­set ovat lä­hes ko­ko­naan su­lau­tu­neet pai­kal­li­seen vä­es­tään.

Vä­hem­mis­tös­ta­tus

Näin ol­len suu­rin osa In­ke­rin suo­ma­lai­sis­ta on Nyt Suo­mes­sa.

Tä­mä täyt­täi­si pre­si­dent­ti Mau­no Koi­vis­ton toi­vo­muk­sen, teh­dä jo­tain vie­lä suu rem­paa kuin pa­luu­muut­to pro­ses­si. Nyt on so­pi­va het­ki. Suo­mes­sa on he­rää­mäs­sä uus-in­ke­ri­läi­syys.

Muis­to­jen In­ke­ri.

Lyy­li Ron­ko­nen

In­ke­ri, Isä­ni maa olit en­nen ko­ti­ni, kon­tu­ni, kaik­ki on men­nyt. Yk­sin mä va­el­lan vie­rail­la mail­la ko­tia vail­la, ko­tia vail­la.

In­ke­ri, ko­ti­maa, koh­ta­lo kur­ja syök­si sun kan­sa­si myrs­ky­hyn hur­jaan riis­tet­ty, ryö­vät­ty ko­ti­ni kul­ta vie­ty on mul­ta, vie­ty on mul­ta …

Mut­ta eh­kä jos­kus jo­ku las­ten­las­ten lap­sis­tam­me jos­sain vai­hees­sa ha­lua pa­la­ta isoi­sien­ne en­ti­seen sa­ta­maan et­sies­sä­ni omia juu­ri­aan … ja pyyh­käi­see kyy­ne­let sil­mil­tä…

---