Suomen turvallisuuspolitiikassa on varauduttava myös siihen tulevaisuuden ske naarioon, jossa ystävät muuttuvat vihollisiksi ja viholliset ystäviksi. Talousromahduksen jälkeen tämä käänne tapahtuu hyvin nopeasti. Äkisti euro ja dollari eivät enää kelpaa kaupankäyntiin. Kun taas kulta ja siihen sidotut valuutat ovat arvossaan. Aasian infrastruktuuri-investointipankki korvaa IMF:n ja fyysiseen kultaan pe rustuva raha korvaa dollarin. Venäjä, Kiina ja näiden talousliittolaiset ovat kysyttyjä kauppakumppaneita. Tällaisessa tilanteessa joko otamme markan käyttöön tai hyväksymme ulkomailta johdettujen sotilaiden käyttämisen maan sisäisen järjestyksen ylläpitämiseen. Kansaa hallitaan pelon voimalla. Jokainen kansalainen on potentiaalinen talousrikollinen tai terroristi ja siten valtion vihollinen. Vain ulkoisen sodan lietsominen pitää enää Brysselin hallituksen vallassa. Tätä talousromahdusta kutsutaan myös kapitalismin romahdukseksi. Yksi ja sama. Kyse on joka tapauksessa DEMOKRATIAN ROMAHDUKSESTA. Suomen kannalta kysymys on siitä, johdetaanko meidän maaperällämme olevia ase voimia Helsingistä, Brysselistä, Washingtonista, Moskovasta vaiko Pekingistä. Etenkin talousromahduksen oloissa. Tällöinhän sotavoima joudutaan kääntämään omia kansalaisia vastaan valtiolle vi hamielisten voimien kukistamiseksi. Nato jäsenyys tuo mukanaan konkreettisen uhan, että alueemme joutuu ulkomailta johdetun sotavoiman hallintaan. Se on Suomen vapaudelle ja siten itsenäisyydelle suurempi uhka kuin turva. Pelon edessä ei pidä luopua vapaudesta! – Kirjoitus on julkaistu Vartti Etelä-Karjalan vaalikynä-palstalla ja minun vaalisivuillani. |