Blogit‎ > ‎Violan Blogikirjoitukset‎ > ‎Vuo­si 2015‎ > ‎

007 Hei­mo­pa­tal­joo­nat

  • Vi­ola Heis­to­nen
  • 20.2.2015 12:59

Jat­ko­so­dan (1941 – 1944) pää­tyt­tyä Neu­vos­to­lii­ton kan­sa­lai­sia odot­ti pa­luu ko­ti­maa­han­sa. Olen kir­joit­ta­nut blo­git in­ke­ri­läis­ten pa­laut­ta­mi­ses­ta ta­kai­siin Neu­vos­to­liit­toon ja myös in­ke­ri­läis­ten or­po­jen las­ten pa­laut­ta­mi­ses­ta.

Ih­mis­ten luo­vut­ta­mi­nen vas­toin hei­dän tah­to­aan toi­seen val­ti­oon he­rät­tää voi­mak­kai­ta tun­tei­ta vie­lä vuo­si­kym­me­niä ta­pah­tu­mi­sen jäl­keen. Ha­lu­an pa­la­ta ai­hee­seen, jos­sa kä­si­tel­lään in­ke­ri­läis­ten hei­mo­pa­tal­joo­nien koh­ta­loa. Suo­mi luo­vut­ti en­sin vä­li­rau­han­so­pi­muk­sen (1944) 10. ar­tik­lan ja myö­hem­min Pa­rii­sin rau­han­so­pi­muk­sen (1947) 9. ar­tik­lan no­jal­la Neu­vos­to­liit­toon yli 100’000 ih­mis­tä.

Suo­mi oli saa­nut jat­ko­so­dan ai­ka­na (1941 – 1944) yli 64’000 neu­vos­to­liit­to­lais­ta van­kia. Hei­tä oli van­keu­des­sa kuol­lut rei­lut 18’000. Yli 1’000 so­ta­van­kia oli jää­nyt teil­le tie­ty­mät­tö­mil­le. Neu­vos­to­lii­ton Hel­sin­gin lä­he­tys­tö pi­ti huol­ta sii­tä, et­tä suo­ma­lais­vi­ra­no­mai­set jat­koi­vat so­ta­van­ki­kar­ku­rien et­si­mis­tä ja pa­laut­ta­mis­ta ai­na 1950-lu­vun puo­leen vä­lin. Vas­ta NL:ssa syys­kuus­sa 1955 an­net­tu ase­tus maan­pet­tu­rien ar­mah­ta­mi­ses­ta lo­pet­ti luo­vu­tuk­set.

Van­gik­si jou­tu­nei­den kes­kuu­des­sa oli myös in­ke­rin­suo­ma­lai­sia mie­hiä.

Vi­ral­li­sen se­li­tyk­sen mu­kaan Suo­men jat­ko­so­das­sa saa­mien so­ta­van­kien jou­kos­sa oli ol­lut pal­jon suo­men­su­kui­sia mie­hiä, lä­hin­nä in­ke­ri­läi­siä, jot­ka “oli­vat al­ku­jaan suo­ma­lai­sia ja pu­hui­vat suo­men kiel­tä”. Hei­dät oli va­pau­tet­tu so­ta­van­keu­des­ta, kos­ka he oli­vat “Suo­men kan­san lä­hei­siä hei­mo­lai­sia”. Tä­män jäl­keen mie­het oli­vat liit­ty­neet Suo­men ar­mei­jaan, jos­sa heis­tä oli muo­dos­tet­tu hei­mo­pa­tal­joo­na.

Hei­mo­pa­tal­joo­na 3, Hei­moP 3

Kan­sain­vä­lis­ten so­pi­mus­ten mu­kaan so­ta­van­ke­ja ei saa käyt­tää so­ta­toi­miin.

Jo pa­tal­joo­nan pe­rus­ta­mis­vai­hees­sa 1942 osa Suo­men so­ti­las­vi­ra­no­mai­sis­ta oli vas­tus­ta­nut yk­si­kön ko­ko­amis­ta, mut­ta yli­pääl­lik­kö Man­ner­heim päät­ti kui­ten­kin toi­sin. Pa­tal­joo­na pe­rus­tet­tiin 12.11.1942. Liit­ty­mi­seen pork­ka­nak­si mie­hil­le lu­vat­tiin vie­lä Suo­men kan­sa­lai­suus so­dan jäl­keen. Pa­tal­joo­nas­sa oli kai­ken­kaik­ki­aan tais­tel­lut yli 1’000 mies­tä., mut­ta vä­li­rau­han­so­pi­muk­sen jäl­keen sen vah­vuus oli 690. Vä­li­rau­ha­so­pi­muk­sen as­tut­tua voi­maan (19.9.1944) val­von­ta­ko­mis­si­on (LVK) vaa­ti­muk­ses­ta hei­dät pi­ti pa­laut­taa Neu­vos­to­liit­toon. Suo­mi luo­vut­ti hei­dät val­von­ta­ko­mis­si­on pu­ris­tuk­ses­sa.

Aseis­ta rii­sut­tu ja ta­kai­siin van­ki­laan

Mar­ras­kuun 2. päi­vän il­ta­na 1944 Pää­ma­jan so­ta­van­ki­ko­men­ta­ja an­toi käs­kyn rii­sua Raa­hen lä­hel­le ma­joi­te­tun Hei­mo­pa­tal­joo­na 3:n mie­het “kii­reel­li­ses­ti aseis­ta ja kul­jet­taa hei­dät, mah­dol­lis­ten kar­kaa­mi­sy­ri­tys­ten es­tä­mi­sek­si tar­koin var­ti­oi­tu­na, Piek­sä­mä­en pi­tä­jän Naa­ra­jär­ven ky­läs­sä si­jain­nee­seen so­ta­van­kien jär­jes­tys­lei­ri 2:een siel­tä edel­leen Neu­vos­to­liit­toon luo­vu­tet­ta­vik­si.”

Tut­ki­joit­ten mu­kaan kul­je­tu­sai­ka­na “pa­tal­joo­nan mie­hiä kar­ka­si sa­doit­tain ja ja mo­net kul­je­tuk­ses­ta vas­tan­neis­ta jou­tui­vat so­tay­li­oi­keu­des­sa ares­ti­ran­gais­tuk­seen, kos­ka LVK:n mie­les­tä ope­raa­tio oli hoi­det­tu ala-ar­voi­sel­la ta­val­la, ja se kiin­nit­ti Suo­men hal­li­tuk­sen huo­mi­ota so­ti­las­vi­ra­no­mais­ten lep­suun ja jo­pa ta­hal­li­seen toi­min­taan vaa­tien hal­li­tus­ta”ran­kai­se­maan nii­tä Suo­men ar­mei­jas­sa pal­vel­lei­den neu­vos­to­ve­nä­läis­ten so­ta­van­kien luo­vu­tuk­sen lai­min­lyö­mi­seen".

Lap­peen­ran­nan van­ki­lei­ri

Sii­nä vä­lis­sä 28.11.1944 Lap­peen­ran­taan oli pe­rus­tet­tu eri­tyi­nen lei­ri, ka­ran­nei­den so­ta­van­kien ko­ko­amis­paik­ka. Mas­sa­luo­vu­tuk­sen jäl­keen Suo­mes­sa siel­lä tääl­lä pii­les­ke­li neu­vos­to­liit­to­lais­ten ja sak­sa­lais­ten so­ti­las­kar­ku­rei­ta. Lap­peen­ran­nan lei­rin pe­rus­ta­mi­seen ei val­von­ta­ko­mis­sio vai­kut­ta­nut mi­ten­kään, se oli suo­ma­lais­ten oma ide­oin­ti ja aloi­te.

Lei­rin teh­tä­vä oli vas­taa­not­taa si­vii­li- ja so­ti­las­vi­ra­no­mais­ten kiin­ni­saa­mat kar­ku­rit, hoi­taa hei­dät luo­vu­tus­kun­toon ja sa­mal­la koo­ta so­pi­vat luo­vu­tus­ryh­mät Neu­vos­to­liit­toon lä­het­tä­vik­si.

Jo lei­rin pe­rus­ta­mis­päi­vän ai­ka­na sin­ne oli tuo­tu muit­ten kar­ku­rei­den kans­sa 13 Hei­mo­pa­tal­joo­na 3:n mies­tä. Vuo­den 1945 al­ku oli vilk­kain ai­ka ja Lap­peen­ran­nan lei­rin kaut­ta oli pa­lau­tet­tu Neu­vos­to­liit­toon kaik­ki­aan 140 Hei­moP 3:n mies­tä mui­den li­säk­si. Jo­ten Suo­mi “pal­kit­si” huo­nos­ti in­ke­ri­läis­ten hei­mo­so­ti­lai­den pal­ve­luk­set Suo­men ar­mei­jal­le. Voi olet­taa, et­tä nä­mä maan­pet­tu­rit te­loi­tet­tiin ra­ja toi­sel­la puo­lel­la sa­maan tien.

Eri­kois­pa­tal­joo­na ErP 6

Tä­mä oli koot­tu Sak­san itä­rin­ta­mal­ta siir­re­tyis­tä in­ke­ri­läis­va­paa­eh­toi­sis­ta muo­dos­te­tus­ta en­ti­sen OSt-Ba­tail­lon 664:n mie­his­tä. Suo­mes­sa ErP 6:ksi ni­met­ty jouk­ko-osas­to.

ErP 6:n mie­het oli ko­tiu­tet­tu so­dan päät­ty­es­sä ja oli­vat puo­les­taan so­peu­tu­neet tai so­peu­tu­mas­sa suo­ma­lai­seen yh­teis­kun­taan lä­hes täy­del­li­ses­ti. Useim­mat oli­vat nor­maa­lis­ti töis­sä, mo­nel­la oli vai­mo ja lap­si­akin, ja kai­ken li­säk­si hei­dän jäl­jit­tä­mi­sen­sä oli hy­vin vai­ke­aa, sil­lä var­sin mo­ni eri­tyi­ses­ti ErP 6:n “hei­mo­so­tu­reis­ta” oli saa­nut jo­ko Val­pon tai puo­lus­tus­voi­mien avus­tuk­sel­la uu­det, ai­dot tai jos­kus myös vää­ren­ne­tyt hen­ki­löl­li­syys­to­dis­tuk­set. Hei­dät oli ko­tiu­tet­tu sa­mal­la pe­ri­aat­teel­la kuin muut Suo­men ar­mei­jan yk­si­köt.

Val­von­ta­ko­mis­si­on mää­räyk­set ai­heut­ti­vat on­gel­man.

ErP 6:n mies­ten pa­lau­tuk­sen ta­ka­ra­jak­si oli mää­rät­ty ke­sä­kuun lop­pu 1945. En­sim­mäi­set 24 kat­ke­raa mies­tä tuo­tiin ju­na­vau­nus­sa Lap­peen­ran­taan 4.9.1945 Mik­ke­lin ja Tu­run lää­nin­van­ki­lois­ta ja sa­ma­na päi­vä­nä mui­den kar­ku­rei­den kans­sa hei­dät lä­he­tet­tiin Neu­vos­to­liit­toon!

Kuu­des­sa vii­kos­sa pa­lau­tet­tiin 99 mies­tä. He oli­vat hel­poim­min kiin­ni­otet­ta­vis­sa ol­lei­ta hen­ki­löi­tä, jot­ka ei­vät jo­ko eh­ti­neet tai ha­lun­neet pii­les­kel­lä tai pa­eta Ruot­siin. Mo­ni luot­ti ase­man­sa en­ti­se­nä rin­ta­ma­mie­he­nä. Yh­teen­sä 1946 ke­sä­kuun lop­puun men­nes­sä oli luo­vu­tet­tu 177 ErP 6:n mies­tä. Lei­ri sul­jet­tiin elo­kuus­sa 1946.

Lap­peen­ran­nan lei­rin kaut­ta luo­vu­tet­tiin kaik­ki­aan 542 hen­ki­löä.

So­ti­laan koh­ta­lo

Ka­ran­nei­den so­ta­van­kien ko­ko­amis­pai­kas­ta tu­li to­del­li­nen luo­vu­tet­ta­vien su­la­tu­suu­ni, jon­ka lä­pi käy­nei­den taus­to­jen ana­ly­soin­ti osoit­taa sel­ke­äs­ti kuin­ka tiu­kas­ti ja tar­kas­ti val­von­ta­ko­mis­sio vaa­ti vä­li­rau­han­so­pi­muk­sen nou­dat­ta­mis­ta oman tul­kin­tan­sa mu­kai­ses­ti ja ih­mis­ten luo­vut­ta­mis­ta Neu­vos­to­liit­toon.

Näin siis kä­vi in­ke­ri­läis­ten hei­mo­pa­tal­joo­nien so­ti­lail­le. Suo­mi pal­kit­si huo­nos­ti in­ke­ri­läis­ten hei­mo­so­ti­lai­den pal­ve­luk­sis­taan Suo­men ar­mei­jas­sa. Voi vain ar­vel­la mi­ten heil­le kä­vi ra­jan toi­sel­la puo­lel­la! To­den­nä­köi­ses­ti te­loi­tet­tiin sa­man tien maan­pet­tu­rei­na.

Kun kat­son tuo­ta ku­va, jos­sa on iso jouk­ko van­ke­ja, niin tu­lee mie­lee­ni jul­man Sta­li­nin sa­nat:

– Yh­den ih­mi­sen kuo­le­ma on tra­ge­dia, mil­joo­nien on vain ti­las­to.

Mi­nä­kin täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa tuon esil­le vain ti­las­to­ja, mut­ta jo­kai­sen ih­mi­sen kär­si­myk­sen mää­rää on­kin vai­kea ar­vi­oi­da.

So­ta­ti­lan­teis­sa teh­dyt pää­tök­set var­mas­ti vai­kut­ta­vat jäl­ki­kä­teen vää­ril­tä, mut­ta oli­si­ko täs­sä mah­dol­li­suus ar­vi­oi­ta toi­sen­lais­ten pää­tös­ten seu­rauk­sia? Se on mah­do­ton­ta. Mut­ta kui­ten­kin roh­ke­nen sa­noa, et­tä niin in­ke­ri­läis­ten kuin myös in­ke­ri­läis­ten or­po­las­ten luo­vu­tuk­set Neu­vos­to­liit­toon, kuin myös hei­mo­pa­tal­joo­nien so­ti­lai­den luo­vu­tuk­set, oli­vat osa si­tä hin­taa mi­tä Suo­mi mak­soi jat­ko­so­dan jäl­keen Maan it­se­näi­syy­den säi­lyt­tä­mi­ses­tä.

Läh­teet:
– Val­von­ta­ko­mis­si­on uh­rit. Ih­mis­luo­vu­tuk­set Neu­vos­to­liit­toon 1944 – 1955
– Ei ar­moa Suo­men sel­kä­na­has­ta. Ih­mis­luo­vu­tuk­set Neu­vos­to­liit­toon 1944 – 1981. Jus­si Pek­ka­ri­nen – Ju­ha Poh­jo­nen. 2005
– In­ke­rin­suo­ma­lai­set. Pir­jo Ta­ka­lo
– SA-Ku­va
– Vä­ri­te­tyn ku­van ori­gi­naa­li

Comments