Blogit‎ > ‎Violan Blogikirjoitukset‎ > ‎Vuo­si 2014‎ > ‎

020 Ge­opo­liit­tis­ta shak­kia

  • Vi­ola Heis­to­nen
  • 13.12.2014 21:10

Ge­opo­liit­tis­ta shak­ki­pe­liä

Län­si on tu­ke­nut Uk­rai­nan “de­mok­raat­tis­ta ke­hi­tys­tä” mil­jar­deil­la dol­la­reil­la. Tä­mä po­li­tiik­ka kul­mi­noi­tui Uk­rai­nan “kan­san­nou­suun”, jo­ka ajoi­tet­tiin Ve­nä­jän olym­pi­alai­siin.

Yh­den osa­puo­len tu­ke­mi­nen tois­ta vas­taan Uk­rai­nan krii­sis­sä on hei­lut­ta­nut ge­opo­liit­tis­ta ta­sa­pai­noa. Vai olem­me­ko siir­ty­mäs­sä uu­teen ge­opo­liit­ti­seen ta­sa­pai­noon? Tai jo­pa uu­teen maa­il­man­jär­jes­tyk­seen, jo­ta ei hal­li­ta­kaan ge­opo­li­tii­kal­la. Ve­nä­jä vas­ta­si omal­la ge­opo­liit­ti­sel­la siir­rol­la: Kri­min hal­tuu­not­to.

South-St­re­am kaa­su­put­ki ei to­teu­tu­nut; muo­dol­li­ses­ti sik­si, et­tä se ei täyt­tä­nyt EU:n ener­gi­adi­rek­tii­viä. Suu­rin kaa­su­put­ken vas­tus­ta­ja tai­si kui­ten­kin ol­la USA, jon­ka mo­ni­kan­sal­li­set yh­ti­öt tar­vit­se­vat uu­sia mark­ki­noi­ta Ame­ri­kan kas­va­val­le öl­jyn ja kaa­sun tuo­tan­nol­le.

Eu­roo­pan ener­gi­adi­rek­tii­vi käy­tän­nös­sä mah­dol­lis­taa vain sel­lai­sen raa­ka-ai­ne­kau­pan, jos­sa mei­dän yh­ti­öm­me “aut­ta­vat” koh­de­maa­ta ri­kas­tu­maan in­ves­toi­mal­la tuo­hon val­ti­oon. Mei­kä­läi­set öl­jy-yh­ti­öt ra­ken­ta­vat vie­raa­seen maa­han inf­rast­ruk­tuu­rin öl­jyn pump­paa­mi­sek­si maas­ta. Mei­kä­läi­set kul­jet­ta­vat öl­jyn pois maas­ta ja käyt­tä­vät sen. Kun öl­jy lop­puu, koh­de­maa työl­lis­tää it­se it­sen­sä sii­vo­amal­la jäl­jet. Tä­mä toi­min­ta­mal­li on jo kai­vos­toi­min­nas­sa näh­ty hy­väk­si ja toi­mi­vak­si ta­vak­si “aut­taa” ke­hit­ty­viä mai­ta.

Ve­nä­jän toi­nen siir­to: Kaa­su­put­ki Turk­kiin.

Mie­les­tä­ni kaa­su­put­ken ve­tä­mi­nen Turk­kiin on mer­kit­tä­väm­pi ge­opo­liit­ti­nen siir­to, kuin oli Kri­min hal­tuun ot­ta­mi­nen.

Turk­ki tuo vuo­si­sa­tai­nen Eu­roo­pan vi­hol­li­nen ja val­loit­ta­ja! Ot­taa­ko se kaa­sun avul­la jäl­leen hal­lin­taan­sa osan Eu­roop­paa: Krei­kan, jo­ka ei omin avuin pys­ty tu­le­maan toi­meen. En­nen pit­kää EU:n voi­ma­va­rat eh­ty­vät jat­ku­vas­ti li­sään­ty­vään Krei­kan tu­ke­mi­seen; oli­si omi­akin asi­oi­ta hoi­det­ta­va­na (ja Uk­rai­nan kaa­su­las­ku­kin pi­täi­si mak­saa). Ku­ka sil­loin ot­taa har­teil­leen Krei­kan elät­tä­mi­sen.

En­tä Kreik­ka? Al­kaa­ko se ki­ris­tä­mään EU:lta li­sää apua, jot­ta ei jou­tui­si Tur­kin vai­ku­tus­pii­riin? On­ko Krei­kan tu­le­vai­suus täs­sä. Käy­dään­kö sen hal­lin­nas­ta huu­to­kaup­pa EU:n ja Tur­kin vä­lil­lä. Tur­kil­la kaa­su ja EU:lla ro­mah­ta­neet pan­kit ja ta­lous se­kai­sin.

Ym­mär­tä­vät­kö eu­roop­pa­lai­set joh­ta­jam­me, mi­tä seu­rauk­sia hei­dän pää­tök­sil­lään on sa­dan vuo­den ai­ka­vä­lil­lä? Tai edes kym­me­nen?

Täs­sä vie­lä link­ki mie­len­kiin­toi­seen Hen­ry Kis­sin­ge­rin has­tat­te­luun. Haas­tat­te­lun toi­nen osa.


Comments