• Vi­ola Heis­to­nen
• 21.1.2014 18:14

Le­ning­ra­din saar­to­ren­kaan mur­ta­mi­ses­ta 70 vuot­ta

Toi­sen maa­il­man so­dan ai­ka­na (1939 – 1945) sak­sa­lais­ten suun­ni­tel­mas­sa oli eri­tyi­se­nä koh­tee­na Le­ning­rad, Neu­vos­to­lii­ton val­lan­ku­mouk­sen keh­to, suu­ri te­ol­li­suu­den, tie­teen ja kult­tuu­rin kes­kus. Sen kaa­tu­mi­nen oli­si ol­lut Neu­vos­to­lii­tol­le ko­va mo­raa­li­nen is­ku. Se pi­ti saa­da en­nen Mos­ko­vaa.

Hit­le­rin di­rek­tii­vis­sä nu­me­ro 1601 22 syys­kuu 1941: “Pie­ta­rin kau­pun­gin tu­le­vai­suu­des­ta” (Sak­san Wei­sung Nr. Ia 1601/41 vom 22. «Die Zu­kunft der Stadt Pe­ters­burg») yk­si­se­lit­tei­ses­ti to­de­taan:

2.
Führer päät­ti pyyh­kiä Le­ning­rad kau­pun­gin maan ta­sal­le. Neu­vos­to-Ve­nä­jän tap­pi­on jäl­keen, suu­ren asu­tus­kes­kuk­sen jat­ku­mi­nen ei kiin­nos­ta.

4.
Tar­koi­tus on saar­taa kau­pun­ki tiu­kal­la pii­ri­tys­ren­kaal­la ja kai­ken ka­li­be­ri­sil­la ty­kis­tö­tu­li­tuk­sil­la se­kä jat­ku­val­la pom­mi­tuk­sel­la rai­va­ta se maan ta­sal­le…"

Sak­sa­lai­set ete­ni­vät 22. ke­sä­kuu­ta 1941 al­ka­nees­sa ope­raa­tio Bar­ba­ros­sas­sa no­pe­as­ti Le­ning­ra­din edus­tal­le as­ti ja 21. hei­nä­kuu­ta aset­tui­vat pii­rit­tä­mään Le­ning­ra­dia. 30. elo­kuu­ta oli otet­tu tär­keä rau­ta­tei­den ris­teys Mga ja 8. syys­kuu­ta 1941 val­loit­ta­en Päh­ki­nä­lin­nan kau­pun­gin, kat­kai­si kau­pun­gin maa­yh­tey­det muu­hun Neu­vos­to­liit­toon. Sak­san jou­kot al­koi­vat tu­ho­ta Le­ning­ra­dia ras­kal­la ty­kis­töl­lä ja pom­mi­tuk­sil­la.

Suo­ma­lais­ten osuus Le­ning­ra­din pii­ri­tyk­ses­sä.

Kuu­nel­lan­pa Veik­ko It­ko­sen se­los­tus­ta vuon­na 1941 saar­to­ren­kaan sul­ke­mi­ses­ta Pie­ta­rin lä­his­töl­lä, jos­sa hän sa­noo:

– Pie­ta­rin koh­ta­lo on si­ne­töi­ty, saar­to­ren­gas, rau­tai­nen van­ne, ki­ris­tyy kau­pun­gin ym­pä­ril­lä het­ki het­kel­tä. Suo­ma­lai­set sul­ke­vat tien tän­ne poh­joi­seen. Ym­pä­ril­läm­me, tuol­la al­haal­la, pi­mey­des­sä met­sien kät­köis­sä vi­lah­te­le­vat suo­ma­lais­ten tyk­kien pu­nai­set suu­lie­kit ja lä­het­tä­vät ko­via kra­naat­te­jaan rys­sien ase­miin, jot­ka vie­lä it­se­pin­tai­ses­ti yrit­tä­vät puo­lus­tau­tua ja es­tää Pie­ta­rin tu­hol­ta.

Jo­ten on mie­les­tä­ni tur­haa väit­tää, et­tei­vät suo­ma­lai­set osal­lis­tu­neet Le­ning­ra­din kau­pun­gin saar­toon.

Kat­so­taan vaik­ka­pa vie­lä kart­taa (9.9.1941 al­ka­en) jos­sa Suo­men rin­ta­ma­lin­ja kul­ki. Vaik­kei mar­salk­ka Man­ner­heim jat­ka­nut hyök­käys­tä Laa­to­kan län­si­ran­ni­kol­la vaan siir­tyi Laa­to­kan itä­ran­ni­kol­le, niin si­ten hän sul­ki mah­dol­li­suu­den toi­mit­taa nä­läs­tä kär­si­väl­le Le­ning­ra­dil­le ruo­ka­tar­vik­kei­ta.

Jos us­koa ve­nä­jän­kie­lis­tä Wi­ki­pe­di­aa, niin Suo­men pre­si­dent­ti Ris­to Ry­ti tun­tui ole­van myös var­ma, et­tä Le­ning­rad kaa­tuu. Hän an­toi 11. syys­kuu­ta lau­sun­non Sak­san Hel­sin­gin suur­lä­het­ti­lääl­le:

– Jos Pie­ta­ria suu­re­na kau­pun­ki­na ei enää tu­lee ole­man, niin oli­si pa­ras­ta ve­tää ra­ja Kar­ja­lan kan­nak­sel­la Ne­va­jo­kea myö­ten …
– Le­ning­ra­din ole­mas­sa­olo iso­na kau­pun­ki­na pi­tää lo­pet­taa.

(Ba­rysh­ni­ko­vin sa­nat. Luo­tet­ta­via läh­tei­tä ei voi­da to­den­taa.) Sil­ti si­tee­ra­sin ne tän­ne, kos­ka wi­ki­pe­di­an suo­men­kie­li­ses­sä ver­si­os­sa täs­tä ei mai­ni­ta ei­kä ku­kaan väi­tä vas­taan. Lie­nee­kö ol­lut jon­kun sen­suu­ri pääl­lä?

Ti­lan­ne oli kriit­ti­nen ja jo­pa Sta­lin ei ol­lut var­ma sii­tä, et­tä kau­pun­ki pys­tyi­si puo­lus­tau­tu­maan. Mar­salk­ka Zhu­ko­vin mu­kaan Sta­lin ar­vi­oi ti­lan­net­ta ka­tast­ro­faa­li­sek­si jo­pa toi­vot­to­mak­si ja “hän sa­noi, et­tä luul­ta­vas­ti kes­tää muu­ta­man päi­vän ja Le­ning­ra­din kat­so­taan ka­don­neen”.

Le­ning­ra­din saar­to

Sak­sa­lai­set pii­rit­ti­vät Le­ning­ra­dia lä­hes 900 päi­vää. Suo­men puo­lus­tus­voi­mat aut­toi­vat muo­dos­ta­mal­la pii­ri­tys­ren­kaan poh­joi­sen osan Laa­to­kan ja Suo­men­lah­den vä­lil­lä.

Saar­ret­tuun kau­pun­gin jäi 2’544’000 ih­mis­tä, jois­ta noin 400’000 las­ta ja joit­ten­kin läh­teit­ten mu­kaan 30’000 in­ke­ri­läis­tä. Li­säk­si esi­kau­pun­ki­alu­eil­ta, jot­ka jou­tui­vat myös saar­to­ren­kaa­seen siir­tyi kau­pun­kiin 343’000 hen­keä. Kau­pun­kiin ei ol­lut tar­peek­si va­ras­toi­tu­na ruo­kaa, ei­kä polt­to­ai­net­ta.

Elä­män tie

Ai­noa tie Suu­rel­le maal­le oli Laa­to­kan jär­vi, jon­ka kaut­ta pää­si kul­jet­ta­maan kau­pun­kiin elin­tar­vik­kei­ta, am­muk­sia, polt­to­ai­nei­ta ja eva­kuoi­man ih­mi­siä, mut­ta se­kin ka­pea väy­lä oli pii­rit­tä­jien ty­kis­tön ja len­to­ko­neit­ten ulot­tu­vil­la ja jär­vel­lä toi­mi yh­tei­nen vi­hol­li­sen me­ri­voi­mien lai­vas­to. Syk­syn myrs­kyt ja vi­hol­li­sen pom­mi­tuk­set hi­das­ti­vat lii­ken­net­tä. Kul­je­tuk­set ta­pah­tui­vat pie­nil­lä ve­neil­lä ja proo­muil­la ja tal­vel­la au­toil­la ja he­vos­kul­je­tuk­sel­la jää­tä pit­kin.

Nä­län­hä­tä

Le­ning­ra­dis­sa al­koi pi­an nä­län­hä­tä. Jo en­sim­mäi­si­nä päi­vi­nä syys­kuu­ta 1941 otet­tiin käyt­töön lei­pä­kor­tit. Aluk­si lei­pä­nor­mit oli­vat 400 gram­maa työn­te­ki­jöil­le, muil­le 200 gram­maa päi­väs­sä. Mar­ras­kuus­sa jo vas­taa­vas­ti 300 työn­te­ki­jöil­le ja muil­le 150 gram­maa päi­väs­sä. 20. mar­ras­kuu­ta 1941 työ­kor­til­la sai 250 gram­maa ja kaik­ki muut 125 gram­maa lei­pää päi­väs­sä.

Ih­mi­set et­si­vät kaik­ki mah­dol­li­set ai­neet ja me­ne­tel­mät mil­lä pys­tyi­vät tu­kah­dut­ta­maan näl­kää. Sil­min­nä­ki­jät ker­to­vat, et­tä met­säs­tet­tiin kis­so­ja ja koi­ria. Kaik­ki mi­tä pys­tyi käyt­tä­mään esim. ri­sii­ni­öl­jyä, va­se­lii­nia, gly­se­ro­lia, puu­lii­maa, jne. val­mis­tet­tiin ruu­ak­si. Se oli mur­he­näy­tel­mä, jon­ka ta­voit­tee­na oli nään­nyt­tää kau­pun­ki­lai­set näl­kään.

Pak­ka­set

Mar­ras­kuun lo­pul­la is­ki­vät pak­ka­set. Läm­mi­tys ei toi­mi­nut. Le­ning­ra­di­lai­set al­koi­vat aset­taa huo­neis­sa eri­lai­sia hä­tä­va­ra­ka­mii­noi­ta. He polt­ti­vat pöy­dät, tuo­lit, kaa­pit ja kir­ja­hyl­lyt, soh­vat, par­ket­ti­lat­ti­an laa­tat ja lo­puk­si kir­jat. Mut­ta, tä­tä “polt­to­ai­net­ta” ei kes­tä­nyt kau­an ja ko­ko­nai­sia per­hei­tä me­neh­tyi kyl­mään ja näl­kään. Ih­mi­set kuo­li­vat myös suo­raan ka­duil­le ja ruu­miit jäi­vät lu­men al­le.

Kun ke­vä­tau­rin­ko al­koi läm­mit­tää ja lu­mi su­laa, niin ka­duil­ta ke­rät­tiin hel­mi­kuus­sa 1942 7’000 ruu­mis­ta, huh­ti­kuus­sa 600 ja tou­ko­kuus­sa enää 50, eli tä­män mu­kaan ka­tu­kuo­le­mat oli­vat vä­hen­ty­neet.

Yli mil­joo­na le­ning­ra­di­lais­ta kuo­li­kin pii­ri­tyk­sen ai­ka­na. Suu­rin osa heis­tä oli van­huk­sia, nai­sia ja lap­sia. Noin puo­li mil­joo­naa pii­ri­tyk­sen uh­ria on hau­dat­tu Le­ning­ra­din lie­peil­lä ole­val­le Pis­kar­jo­vin hau­taus­maal­le.

Le­ning­ra­din pii­ri­tyk­sen mur­to

Le­ning­ra­din pii­ri­tys – Блокада Ленинграда – toi­ses­sa maa­il­man­so­das­sa kes­ti syys­kuus­ta 1941 tam­mi­kuu­hun 1944, lä­hes 900 päi­vää. Le­ning­ra­din (nyk. Pie­ta­ri) pii­rit­ti­vät Sak­san ar­mei­ja ja Suo­men puo­lus­tus­voi­mat.

Saar­to oli ri­kot­tu jo tam­mi­kuus­sa 1943, jol­loin pu­na-ar­mei­ja sai vi­hol­li­sen pois Laa­to­kan ete­läi­sel­tä ran­ni­kol­ta ja ran­taa pit­kin 8 – 11 km le­ve­än käy­tä­vän, jon­ka kaut­ta oli no­pe­as­ti kun­nos­tet­tu Le­ning­ra­din yh­teys suu­rel­le maal­le. Seit­se­mäs­sä­tois­ta päi­väs­sä ran­nal­le oli pääl­lys­tet­ty moot­to­ri­tie ja rau­ta­tie niin sa­not­tu “Tie voit­toon”.

Mut­ta lo­pul­li­nen Le­ning­ra­din va­paut­ta­mi­nen ta­pah­tui 27. tam­mi­kuu­ta 1944 kun voi­ma­kas pu­na-ar­mei­jan hyök­käys ajoi sak­sa­lai­set ta­kai­siin noin 60 – 100 ki­lo­met­rin pää­hän Le­ning­ra­dis­ta. Saar­to oli ko­ko­naan avat­tu, vaik­ka so­ta vie­lä jat­kui.

Mut­ta Le­ning­rad pää­si va­paas­ti hen­git­tä­mään ja aloit­ta­maan uut­ta elä­mää, mut­ta mil­lä hin­nal­la? Se täy­tyy muis­taa.

His­to­ri­al­li­nen esi­tys

Ve­nä­jäl­lä tä­tä ta­pah­tu­maa muis­te­taan niin, et­tä vuo­sit­tain esi­te­tään so­ta­his­to­ri­al­li­sia ta­pah­tu­mia. Tä­nä­kin vuon­na pii­ri­tys­ren­kaan mur­ta­mi­sen vuo­si­päi­vä­nä 27. tam­mi­kuu­ta jär­jes­te­tään his­to­ri­al­li­sil­la pai­koil­la mit­ta­va re­konst­ruoi­tu ta­pah­tu­ma.

Täs­sä vi­deo vii­me vuo­den ta­pah­tu­mas­ta (2013):

Tä­nä vuon­na ta­pah­tu­maan osal­lis­tuu 5 len­to­ko­net­ta. Pom­mi­tus­len­to­ko­nei­den jäl­keen as­tuu ken­täl­le ras­kas ka­lus­to: T-34 tan­kit, so­ta­vuo­sen mal­lia ole­vat au­tot ja moot­to­ri­pyö­rät. Kat­so­jat nä­ke­vät maa­il­man ai­no­an ko­pi­on sak­sa­lai­ses­ta te­la­ty­kis­tä “Mar­de­rin 2D”; sa­moin myös sak­sa­lai­ses­ta Pz-IID tan­kis­ta. “Tais­te­luun” Osal­lis­tu­vat myös he­vos­jou­kot niin kuin tam­mi­kuus­sa 1944.

Alu­eel­la tu­lee toi­mi­maan so­ti­las­keit­tiö, sai­raa­la ja ko­men­to­paik­ka. Kat­so­jil­le pää­sy ta­pah­tu­maan on va­paa.

Jo­ten vie­lä eh­dit­te kat­so­maan!

P. S.
– Li­sää vi­de­oi­ta ta­pah­tu­mas­ta löy­tää täl­lä you­tu­be-haul­la.

---