• Vi­ola Heis­to­nen
• 6.12.2013 17:17

Mi­kä se on? Sen Tsaa­ri Alek­san­te­ri I lah­joit­ti, Le­nin al­le­kir­joit­ti, Sta­lin vah­vis­ti ja EU vei Brys­se­liin? – Siis pu­hu­taan Suo­men it­se­näi­syy­des­tä. Tä­nään on se juh­la­päi­vä ja Suo­mi saa pal­jon on­nit­te­lu­ja sen joh­dos­ta.

Kir­joi­tuk­sia ja kes­kus­te­lu­ja on pal­jon ai­hees­ta tääl­lä Pu­heen­vuo­ros­sa. Yl­lä­tyin hie­man Rei­jo Tos­sa­vai­seen kir­joi­tuk­ses­ta “Suo­mi ei ole enää it­se­näi­nen. Viet­tä­kääm­me sik­si kan­sal­lis­päi­vää.”

En yl­lät­ty­nyt sii­tä, et­tei “Suo­mi ole enää it­se­näi­nen”, vaan sii­tä, et­tä Tos­sa­vai­nen tun­nus­taa nii­tä hy­viä asi­oi­ta, jot­ka Suo­men suu­ri­ruh­ti­nas­kun­ta sai maa­lis­kuus­sa 1809 Por­voon kau­pun­gis­sa (Borgå) jär­jes­te­tyil­lä val­ti­opäi­vil­lä jol­loin Ve­nä­jä myön­si Suo­men suu­ri­ruh­ti­nas­kun­nal­le laa­jan au­to­no­mi­an ja it­se­hal­lin­non.

Alek­san­te­ri I lah­joit­ti it­se­näi­syy­den

Vaik­ka­kin Ve­nä­jän kei­sa­ris­ta tu­li Suo­men suu­ri­ruh­ti­nas­kun­nan joh­ta­ja ja Suo­mi oli pe­ri­aat­tees­sa val­tio val­tio si­säl­lä, sil­ti laa­ja au­to­no­mia ja it­se­hal­lin­to an­toi­vat hy­vät edel­ly­tyk­set no­pe­aan ta­lous­kas­vuun ja Suo­mi pys­tyi luo­maan oman val­ti­ojär­jes­tel­män­sä kei­sa­ri­kun­nan suo­je­luk­ses­sa.

Eli voim­me sa­noa, et­tä Ve­nä­jän sil­loi­nen tsaa­ri Alek­san­te­ri I lah­joit­ta­es­saan Suo­mel­le it­se­hal­lin­non, loi edel­ly­tyk­set Suo­men it­se­näi­syy­del­le!

V. I. Le­nin al­le­kir­joit­ti.

Ve­nä­jäl­lä ta­pah­tu­neen Lo­ka­kuun val­lan­ku­mouk­sen jäl­keen 1917 ja kei­sa­ri­val­ta kaa­tui. Suo­mi al­koi tun­nus­tel­la mah­dol­li­suut­ta it­se­näis­ty­mi­seen ja vaik­ka Suo­men po­liit­ti­set pii­rit ja­kau­tui­vat sil­loin kah­tia sen suh­teen, mi­ten it­se­näi­syyt­tä pi­täi­si ta­voi­tel­la ja Suo­mi yk­si­puo­li­ses­ti ju­lis­ti it­sen­sä it­se­näi­sek­si val­ti­ok­si ky­sy­mät­tä emä­maal­ta Ve­nä­jäl­tä.

Kui­ten­kin Suo­men pyyn­nös­tä Ve­nä­jän hal­li­tus tun­nus­ti Suo­men Ta­sa­val­lan it­se­näi­syy­den jou­lu­kuun 31. päi­vä­nä 1917. Sen al­le­kir­joit­ti Neu­vos­to­lii­ton hal­li­tuk­sen puo­les­ta Kan­san Ko­mis­sa­ri­aa­tin Neu­vos­ton pu­heen­joh­ta­ja Vla­di­mir Il­jits (Ul­ja­nov) Le­nin.

Jo­sef Sta­lin – YYA so­pi­mus

Vaik­ka­kin Sta­lin vaa­ti ja sai pie­nen pa­lan kau­nis­ta Suo­mea, sil­ti, tai juu­ri sen an­si­os­ta Suo­mi säi­lyt­ti it­se­näi­syy­teen­sä ja tä­nään saam­me juh­lia It­se­näi­syys­päi­vää niin kan­ta­suo­ma­lai­set kuin kaik­ki me jos­sain vai­hees­sa maa­han muut­ta­net.

YYA-so­pi­mus Suo­men ja Neu­vos­to­lii­ton vä­lil­lä al­le­kir­joi­tet­tiin 6. huh­ti­kuu­ta 1948. Al­le­kir­joit­ta­ji­na oli­vat Suo­men pre­si­dent­ti J. K. Paa­si­ki­ven val­tuut­ta­ma pää­mi­nis­te­ri Mau­no Pek­ka­la ja Neu­vos­to­lii­ton kor­keim­man neu­vos­ton pu­he­mie­his­tön (käy­tän­nös­sä kom­mu­nis­ti­puo­lu­een pää­sih­tee­ri ja pää­mi­nis­te­ri Jo­sif Sta­li­nin) val­tuut­ta­ma pää­mi­nis­te­rin teh­tä­viä hoi­ta­nut va­ra­pää- ja ul­ko­mi­nis­te­ri Vja­tšes­lav Mo­lo­tov.

YYA-so­pi­muk­sen teks­ti to­te­aa 1. ar­tik­las­sa Suo­men puo­lus­tau­tu­vak­si it­se­näi­sek­si val­ti­ok­si ei­kä Neu­vos­to­lii­ton mah­dol­li­nen apu ole 2. ar­tik­lan edel­lyt­tä­mien kon­sul­taa­ti­oi­den mu­kaan au­to­maat­tis­ta tai joi­hin­kin kan­sain­vä­li­siin vel­voit­tei­siin en­nak­koon au­to­maat­ti­ses­ti si­dot­tua ja 3. ar­tik­lan mu­kaan pyr­ki­myk­se­nä on YK:n pe­ri­aat­tei­den mu­kai­nen toi­min­ta. 4. ar­tik­la taas si­säl­tää hyök­kää­mät­tö­myys­so­pi­muk­sen.

YYA-so­pi­mus ko­ros­ti Suo­men it­se­näi­syyt­tä ja lu­jit­ti ys­tä­vyyt­tä ja yh­teis­toi­min­taa, vaik­ka sil­le esi­tet­tiin eri­lai­sia tul­kin­to­ja…

YYA so­pi­muk­sel­la oli suu­ri mer­ki­tys niin Suo­mel­le kuin Neu­vos­to­lii­tol­la ja mo­lem­mat puo­let oli­vat tyy­ty­väi­siä.

Kat­so­taan­pa vaik­ka vi­de­ol­la YYA:n so­pi­muk­sen 25-vuo­tis­juh­lat täs­tä lin­kis­tä.

Näin tein pie­nen puo­lu­eet­to­man kat­sauk­sen Suo­men it­se­näi­syy­den his­to­ri­as­ta tä­hän päi­vään as­ti.

Suo­men it­se­näi­syy­den his­to­ria jat­kuu

Edel­lä ly­hy­es­ti mai­ni­tuis­sa Suo­men ja Ve­nä­jän / Neu­vos­to­lii­ton vä­li­sis­tä ta­pah­tu­mis­ta voi pää­tel­lä, et­tä Suo­mi on ol­lut ai­na lä­hel­lä Ve­nä­jän sy­dän­tä ja sen ta­pah­tu­mat ei­vät jä­tä Ve­nä­jää vä­lin­pi­tä­mät­tö­mäk­si. Suo­men it­se­näi­syy­den his­to­ria jat­kuu ja tu­le­vai­suus näyt­tää mi­ten käy Suo­men it­se­näi­syy­del­le Eu­roo­pan Uni­onis­sa ? Jää­kö Suo­mi EU:hun il­man Ve­nä­jää vai pois­tuu­ko Eu­roo­pan uni­onis­ta? tai vaih­to­eh­to liit­tyy­kö iso­ve­li Ve­nä­jä myös yh­teis­työ- ja yh­tei­sym­mär­rys ta­pai­sel­la so­pi­muk­sel­la Eu­roo­pan Uni­oniin ja taas sit­ten olem­me yh­des­sä, vaik­ka vie­rek­käin olem­me jo ikui­ses­ti!

Läh­teet:
– http://fi. wi­ki­pe­dia. org /wi­ki /YYA-so­pi­mus #YYA-so­pi­muk­sen­mer­ki­tys
– Ha­mi­nan rau­han­so­pi­muk­sen 200 vuo­tis­juh­la­jul­kai­su. Mo­sa­iik­ki ry Jy­väs­ky­lä 2009. ISBN 978-952-67059-7-2
– http://for­min. fin­land. fi /pub­lic /de­fault. aspx ? con­ten­tid=107215 &con­tent­lan=1 &cul­tu­re=fi-FI

---