Neuvostoliiton ja Suomen välinen ns. Talvisota alkoi 30. marraskuuta 1939, eli yli 70 vuotta sitten näinä päivinä. Ennen muuttoa Suomeen tiesin sen nimellä “Белофинская война” – “Valkosuomalaisten sota” Kouluikäisenä ja hieman myöhemminkin uskoin että syyllisinä sodan alkuun olivat suomalaiset. Ennen Neuvostoliiton romahtamista oli jo jostain saatu epävirallista tietoa, että Neuvostoliittohan hyökkäsi ensimmäisenä. Nyt, kun Venäjä on tunnustanut ja myöntänyt asian oikeassa valossa, olen enemmän perillä talvisodan alkamisesta ja sen seurauksista. Ennen luulin, että hyökkäys oli äkillinen, että Suomi ei odottanut sitä. Sodan valmistelut Suomessa Jo lokakuussa 1939 Suomessa oli ilmoitettu yleisestä liikekannallepanosta. Marraskuun 1939 loppuun mennessä Suomessa oli keskitetty Neuvostoliiton rajalle muun muassa 15 jalkaväen divisioonaa ja 7 erikoisryhmää. Suomen armeija oli hyvin varustettu ja sillä oli kaikki tarpeellinen aseistus sotaa varten. Rannikkoalueen puolustusvoimat olivat valmiina yhteistoimiin ja Armeijaan oli määrätty Kun otetaan huomioon toistuvat täydennykset reserviläisistä, niin kokonaisuutena sodassa oli mukana 500’000 – 600’000 ihmistä. Sodan aikana Suomi sai apua 13 maasta Sodan aikana Suomi sai apua 13 maasta. Eniten auttoivat Englanti, USA, Ranska ja Ruotsi. Apu tuli lentokoneina (350), konekiväreinä (6’000) patruunoina jne. Rahasta tuli 90% Yhdysvalloista, loput Euroopan maista, pääasiassa Ranskasta ja Skandinaviasta. Puolustuksen vahvana tukena oli Mannerheimin linja, joka oli rakennettu maastoon ja hyvin taitavasti käytetty siihen myös luonnon muodostumia kanavia, harjuja, metsämaata, jokia ja puroja. Puhumattakaan sen linnoituksista teräsbetonisine bunkkereineen, piikkilanka aitoineen, panssariesteineen, juoksuhautoineen Jos uskoa lähteeseen, jota käytin, niin sen puolustusvyöhykkeen syvyys oli 90 km. Eli Suomi oli valmistautunut hyökkäykseen ja vaikka Neuvostoliitto oli ylivoimainen ja sillä oli suuri materiaalinen etu. Esimerkiksi Neuvostoliitolla oli 425’640 sotilasta (vastaan 265’000 suomalaista), tykistöyksiköitä 2’876 (vastaan 534), tankkeja 2’289 (vs. 26), ilmavoimia 2’446 (vs. 270). Suomen sotateollisuus oli hyvin heikko ja riippuvainen Euroopan tarvikkeista. Tästä syystä Stalin aloitti sodan ilman valmistelua ja luuli, että parissa viikossa sota päättyy. Tämän suunnitelman esti Suomen armeija, jota johti entinen tsaarin kenraali K. G. Mannerheim, joka osoitti yllättävän vahvan vastustuksen. Stalinin käskystä Suomea kohti lähti miljoona puna-armealaista joista 105 päivässä menehtyi 400’000 henkeä ja vangeiksi joutui 5’567 henkilöä eli tappiot olivat 40%. Suomen puolelta 500 – 600’000 henkilöstä menehtyi 100’000, eli 20%, joten Neuvostoliiton tappiot olivat suhteessa 2-kertaiset. Omat kokemukset: Olin tosi pieni, mutta silloin pakkastalvena aikuinen väki ympärilläni oli peloissaan ja kuunteli pimeässä huoneessa tykistön jyrinää. Kylämme oli rajanpinnassa. Se pelko heijastui minuun. Luulen, että kovien pakkasten takia naapurustot kerääntyivät yhteen niin turvallisuussyistä kuin säästääkseen polttopuita. Olin kahden tätini kanssa majoittunut naapuritaloon Ruammäelle ja muistan, että talon eteiseen oli tuotu pakkasesta lehmä, ettei menehtyisi ja ehkä lämmittäisi meitäkin. Ainakin sen muistan, että nukkumaan pääsin ahtaaseen tilaan ja käperryin Lyydin ja Amalia-tädin kainaloihin ja varmaan intuitivisesti pelosta itkin. Mitä itket?– kysyi täti. Ikävä Tanelia. Taneli oli kyläkaupassa myyjänä ja aina antoi minulle suklaakonfektin. Konfektia talossa ei löytynyt, joten täti toi minulle palan suolaista silliä ja siihen nukahdin. Haluavatko venäläiset sotaa? Хотят ли русские войны? Ei sotia milloinkaan! Lähde: |
 |
|
|
|