Blogit‎ > ‎Violan Blogikirjoitukset‎ > ‎Vuo­si 2013‎ > ‎

036 Va­koi­lu – Ei mi­tään uut­ta au­rin­gon al­la

  • Vi­ola Heis­to­nen
  • 4.11.2013 18:15

Nyt kun on pal­jas­tu­nut Suo­men ul­ko­mi­nis­te­ri­öön koh­dis­tu­nut verk­ko­hyök­käys, jo­ka on nyt ai­heut­ta­nut jo­pa va­koi­lus­kan­daa­lin maam­me “si­sä­pii­reis­sä”, jos­sa et­si­tään syyl­li­siä sii­hen mi­ten on näin käy­nyt ku­ka pi­mit­te­li mi­tä pi­mit­te­li ja mi­ten oli­si pi­tä­nyt toi­mia. So­ti­laal­li­nen va­koi­lu

Va­koi­lu tai­taa ol­la niin van­ha kuin maa­il­ma, ai­na­kin so­ti­laal­li­nen va­koi­lu sii­tä as­ti kun kan­sa­kun­nas­sa ovat muo­dos­tu­neet val­ti­ot, jot­ka al­koi­vat so­tia kes­ke­nään ja­ka­mal­la re­vii­re­jään ja vah­vis­ta­maan omaa val­taa.

Raa­ma­tus­sa ku­va­taan:

– Her­ra sa­noi Moo­sek­sel­le: Lä­he­tä mie­hiä tut­ki­maan Ka­naa­nin­maa­ta, jon­ka mi­nä an­nan is­ra­eli­lai­sil­le.

– He oli­vat kaik­ki is­ra­eli­lais­ten pääl­li­köi­tä.

– Kat­sel­kaa, mil­lai­nen maa se on ja mil­lai­sia ovat siel­lä asu­vat kan­sat, ovat­ko ne vä­ke­viä vai heik­ko­ja, on­ko asuk­kai­ta vä­hän vai pal­jon. Kat­so­kaa, on­ko se maa hy­vä vai huo­no ja asu­vat­ko ih­mi­set avoi­mis­sa ky­lis­sä vai muu­rien suo­jaa­mis­sa kau­pun­geis­sa. Kat­so­kaa, on­ko maa­pe­rä vil­ja­va vai ka­ru ja kas­vaa­ko siel­lä pui­ta. tuo­kaa pa­la­tes­san­ne he­del­miä sii­tä maas­ta.

Näin ol­leen va­koi­lun on siu­nan­nut it­se Ju­ma­la!? Kuu­lui­sia va­koo­jia

Ajan mit­taan va­koi­lun tai va­koi­li­joi­den me­ne­tel­mät ja kei­not muut­tu­vat. Jos en­nen va­koi­li­jan pi­ti so­lut­tau­tua va­koi­lu­koh­de maa­han tai jär­jes­töön niin kuin esi­merk­ki kau­no­tar hol­lan­ti­lai­nen tans­si­ja Ma­ta Ha­ri, jo­ka on kuu­lui­sin nais­va­koi­li­ja. Hä­net tuo­mit­tiin ja te­loi­tet­tiin en­sim­mäi­sen maa­il­man­so­dan ai­ka­na Rans­kas­sa va­koi­lus­ta Sak­san hy­väk­si.

Jos­kus va­koi­lun pa­ris­sa yk­sit­täi­nen hen­ki­lö on ky­en­nyt muut­ta­maan ke­hi­tys­kul­ku­ja jo­pa enem­män kuin vi­ral­li­set hal­li­tuk­set.

Pa­ras neu­vos­to­va­koi­li­ja lie­nee Ric­hard Zor­ge, Ричард Зорге. Jos­sain sa­no­taan, et­tä hän oli kaik­kien ai­ko­jen pa­ras va­koi­li­ja. Hän toi­mi Neu­vos­to­lii­ton tie­dus­te­lu­pal­ve­lus­sa va­koo­ja­na Ja­pa­nis­sa 1930-lu­vun al­ku­puo­lel­ta lä­hes kym­me­nen vuot­ta.

Zor­ge tie­dot­ti Krem­lil­le ope­raa­tio Bar­ba­ros­san ajan­koh­das­ta, mut­ta Jo­sif Sta­lin epäi­li tie­toa vir­heel­li­sek­si, ei­kä se joh­ta­nut toi­men­pi­tei­siin. Ope­raa­tio Bar­ba­ros­sa al­koi sak­sa­lais­ten hyök­käyk­ses­tä 21 ke­sä­kuu­ta 1941 ja pak­kas­tal­vel­la he lä­hes­tyi­vät Mos­ko­vaa. Sil­loin Zor­ge vai­kut­ti mer­kit­tä­väs­ti Itä­rin­ta­man ta­pah­tu­miin.

Hä­nen vä­lit­tä­mä tie­do­nan­to Ja­pa­nin suun­nit­te­le­mas­ta hyök­käyk­ses­tä Pe­arl Har­bo­riin tal­vel­la 1941 an­toi pu­na-ar­mei­jal­le ti­lai­suu­den ve­tää jouk­kon­sa pois Man­tšu­ri­an vas­tai­sel­ta ra­jal­ta Mos­ko­van puo­lus­tuk­seen. Täl­lä ta­val­la us­kal­let­tiin siir­tää kak­si mil­joo­naa so­ti­las­ta Itä-Aa­si­as­ta Mos­ko­vaan, mi­kä aut­toi tor­ju­maan sak­sa­lais­ten pää­hyök­käyk­sen mar­ras–jou­lu­kuus­sa 1941.

Vas­ta 20 vuo­den jäl­keen hä­nen kuo­le­mas­taan Zor­ge oli tun­nus­tet­tu ja sai Neu­vos­to­lii­ton San­ka­ri ni­men ja hä­net pal­kit­tiin kul­tai­sen san­ka­ri­täh­den mer­kil­lä.

Cy­ber­va­koi­lu

Nyt on ky­ber­va­koi­lun ai­ka ja ai­na­kin suur­val­ti­ot ovat kiin­nos­ta­vil­la alu­eil­la seik­kai­le­mas­sa ja ei tar­vit­se men­nä pai­kan pääl­le ja voi ol­la tu­han­sien ki­lo­met­rien pääs­sä nä­ky­mät­tö­mä­nä.

Ei­kä ole mi­kään ih­me, et­tä Suo­meen hyö­kät­tiin. Mie­les­tä­ni sen pi­ti ol­la odo­tet­ta­vis­sa ja puo­lus­tuk­seen käyt­tää vas­ta­ky­ber­va­koi­lua? Suo­mi on it­se yk­si tie­to­ko­ne­tek­no­lo­gi­an ke­hit­ty­neim­mis­tä mais­ta, mut­ta voi­han tie­ten­kin läh­teä nyt pyy­tä­mään apua ja neu­vo­ja oli­ko se Vi­roon NA­TO:n ky­ber­kes­kuk­sel­ta? Jos sin­ne vas­ta nyt men­nään opis­ke­le­maan, niin tun­tuu, et­tä ol­laan hie­man jäl­ki­ju­nas­sa!

Mis­sä on Cat­ha­ri­na Can­do­lin, pää­esi­kun­nan joh­ta­mis­jär­jes­tel­mäo­sas­ton tie­to­verk­ko­puo­lus­tus­sek­to­rin joh­ta­ja? Se ei kuu­lu mi­nul­le, mut­ta kui­ten­kin roh­ke­nen ky­syä, kos­ka “tu­tus­tuin” hä­neen kun kir­joi­tin blo­gia Pu­heen­vuo­roon Pi­tää­kö yk­sit­täi­sen kan­sa­lai­sen ym­mär­tää jo­tain ky­ber­tur­val­li­suu­des­ta?

Suo­mi ja EU

Näin ta­val­li­sen ih­mi­sen sil­mil­lä­kin kat­sot­tu­na, Suo­mi EU:n jä­sen­maa­na ja port­ti­na Eu­roop­paan on otol­li­nen maa va­koi­luun ja vas­ta­va­koi­luun.

– Ge­opo­liit­ti­ses­ti mää­ri­tet­ty­nä Suo­mi si­jait­see EU:n koil­li­sel­la ra­jal­la ja eu­raa­si­alai­sen suur­val­lan naa­pu­ri­na… EU on maa­il­man­ta­lou­des­sa voi­ma­kas ja ak­tii­vi­nen toi­mi­ja se­kä luon­teel­taan mo­der­ni ta­lou­syh­tei­sö ja yhä enem­män myös tur­val­li­suus­po­liit­ti­nen liit­to.

Ta­lous­va­koi­lu.

Ta­lous-te­ol­li­suus­va­koi­lu ei ole tä­män ai­ka­kau­den syn­ty­mä. Sen his­to­ria pa­laa­kin kau­as men­nei­syy­teen niin pit­käl­le, et­tä edes mah­do­ton ar­vi­oi­da sen päi­vä­mää­rän syn­ty­mis­tään. Ai­na uut­ta vau­raut­ta tuo­va kek­sin­tö toi sa­lai­lun ja va­koi­lun.

Esi­mer­kik­si Mui­nais-Idän sil­kin tuo­tan­to oli eni­ten var­ti­oi­tu Kii­nas­sa jo­pa kuo­le­man­ran­gais­tuk­sel­la tai ki­du­tuk­sel­la uha­ten ja sen sa­lai­suus kes­ti­kin 2000 vuot­ta. Mut­ta en­nem­min tai myö­hem­min kaik­ki sa­lai­suu­det tu­le­vat kui­ten­kin jul­ki ja sil­kin tuo­tan­to­kin le­vi­si maa­il­mal­le..

Toi­vo­taan, et­tä kaik­ki sa­lai­suu­det niin Suo­mes­sa kuin muis­sa EU-mais­sa py­sy­vät siel­lä min­ne ne kuu­lu­vat, mut­ta jos kui­ten­kin kuu­lu­vat ko­ko kan­sal­le, niin sai­sim­me tie­tää niis­tä ajois­sa ei­kä jäl­ki­ju­nas­sa!

Täl­lai­sia aja­tuk­sia toi mi­nul­le tä­män­päi­väi­nen va­koi­lus­kan­daa­li Suo­mes­sa, jo­ten ja­oin ne teil­le ar­voi­sat kes­kus­te­li­jat.


Comments