• Vi­ola Heis­to­nen
• 14.8.2013 16:36

Pu­heen­vuo­ros­sa on ko­va kes­kus­te­lu pak­ko­ruot­sin pois­ta­mi­ses­ta ja toi­sek­si kan­sal­lis­kie­lek­si pyr­ki­mäs­sä saa­men­kie­li, vaik­ka se mie­les­tä­ni on­kin jo si­tä, vaik­kei toi­se­na. Mut­ta ku­ka muis­taa, et­tä Suo­mes­sa toi­sek­si suu­rin ja no­pe­as­ti kas­va­va kie­li­ryh­mä on ve­nä­jän­kie­li­set, joi­ta on jo nyt yli 60’000.

Jos pak­ko­ruot­si nyt “nu­jer­re­taan”, niin ti­lal­le käy pyr­ki­mään ve­nä­jän­kie­li. Ai­na­kin näil­lä kaak­kois­kul­mil­la se on käy­tän­nös­sä jo epä­vi­ral­li­ses­ti val­loit­ta­nut osit­tain alu­eet­ta! Ve­nä­jän­kie­lel­lä ei ole vä­hem­mis­tö­kie­len sta­tus­ta niin kuin saa­men-, ro­ma­nin- ja viit­to­ma­kie­lel­lä ja se vai­keut­taa ve­nä­jän­kie­len ase­maa Suo­mes­sa. Tar­vi­taan­ko Suo­mes­sa ve­nä­jän­kie­lel­le vä­hem­mis­tö­kie­len sta­tus?

Kyl­lä! Tä­tä miel­tä oli­vat kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan edus­ta­jat, joi­ta ta­pa­si Eu­roo­pan neu­vos­ton ih­mi­soi­keus­val­tuu­tet­tu Nils Muižnieks, jo­ka vie­rai­li de­le­gaa­ti­oi­neen Suo­mes­sa 11. – 13. ke­sä­kuu­ta 2012 ja jos­ta ra­port­ti St­ras­bour­gis­ta 25. syys­kuu­ta 2012. Ra­por­tis­sa sa­no­taan:

– Kan­sa­lais­jär­jes­tö­jen edus­ta­jien mie­les­tä ve­nä­jän­kie­li­sil­lä ei ole vi­ral­lis­ta kie­li­vä­hem­mis­töa­se­maa Suo­mes­sa. Tä­män vuok­si myös ve­nä­jän­kie­li­siä tie­do­tus­vä­li­nei­tä ja kou­lu­tus­ta on erit­täin vä­hän. Kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan edus­ta­jat kan­nat­ti­vat ve­nä­jän kie­len vi­ral­lis­ta­mis­ta yh­dek­si Suo­men vä­hem­mis­tö­kie­lek­si.

– FCNM:n neu­voa-an­ta­vaa ko­mi­tea on pai­not­ta­nut, et­tä ve­nä­jän­kie­lis­ten kou­lu­jen suun­nit­te­lus­sa on huo­mi­oi­ta­va myös äi­din­kie­lel­tään ve­nä­jän­kie­lis­ten op­pi­lai­den tar­peet. Ko­mi­tea on ke­hot­ta­nut vi­ra­no­mai­sia luo­maan yh­te­näi­sen me­net­te­lyn oman­kie­li­sen ope­tuk­sen tar­jo­ami­sek­si syn­ty­pe­räi­sil­le ve­nä­jän­kie­li­sil­le.

– Li­säk­si ko­mi­tea on to­den­nut, et­tei Suo­mes­sa ole riit­tä­väs­ti ve­nä­jän­kie­li­siä tie­do­tus­vä­li­nei­tä, ja suo­si­tel­lut eri­tyi­sen neu­vot­te­lu­me­net­te­lyn pe­rus­ta­mis­ta ve­nä­jän­kie­li­sen vä­es­tön ja vi­ra­no­mais­ten vä­lil­le."

EU

EU:ssa jo­pa 40 mil­joo­naa kan­sa­lais­ta pu­huu sään­nöl­li­ses­ti alue- tai vä­hem­mis­tö­kiel­tä, jo­ten iso teh­tä­vä tun­tuu ole­van ih­mi­soi­keus­val­tuu­te­tul­la kiin­nit­tää huo­mi­ota myös kai­kis­sa jä­sen­val­ti­ois­sa kaik­kien mui­den ih­mi­soi­keuk­sien ky­sy­myk­siin li­säk­si myös vä­hem­mis­tö­kiel­ten ase­maan. Ra­por­tis­sa on otet­tu kan­taa myös mui­hin vä­hem­mis­tö­kie­liin Suo­mes­sa, mut­ta otin esil­le nyt vain ve­nä­jän­kie­len. Eu­roop­pa­lai­nen pe­rus­kir­ja

Alu­eel­li­sia kie­liä tai vä­hem­mis­tö­kie­liä kos­ke­val­la eu­roop­pa­lai­sel­la pe­rus­kir­jal­la (1992) py­ri­tään vah­vis­ta­maan vä­hem­mis­tö­kiel­ten ase­maa. Pe­rus­kir­ja tun­nus­taa vä­hem­mis­tö­kie­let osak­si eu­roop­pa­lais­ta kult­tuu­ri­pe­rin­töä ja pyr­kii edis­tä­mään nii­den ase­maa eu­roop­pa­lais­ten val­ta­kiel­ten jou­kos­sa. Ta­voit­tee­na on suo­jel­la pie­niä ka­to­amas­sa ole­via kie­liä, joi­ta so­pi­mus­val­ti­oi­den kan­sa­lai­set pe­rin­tei­ses­ti käyt­tä­vät val­ti­ois­saan. Pe­rus­kir­ja ei si­ten kos­ke esi­mer­kik­si maa­han­muut­ta­jien kie­liä.

Jo­ten eu­roop­pa­lai­sen vä­hem­mis­tö­kie­liä kos­ke­va Pe­rus­kir­jan sään­nöt ei kos­ke ve­nä­jän­kiel­tä, kos­ka se on maa­han­muut­ta­jien kie­li?

Toi­saal­ta vä­hem­mis­tö­val­tuu­tet­tu pi­tää niin kuin huol­ta ve­nä­jän­kie­les­tä Suo­mes­sa ja toi­saal­ta eu­roop­pa­lai­sen pe­rus­kir­jan mu­kaan, sil­le ei ole vä­liä mi­ten hoi­de­taan maa­han­muut­ta­ja ryh­mien kie­let! Jo­ten ve­nä­jän­kie­len lail­lis­ta­mis­ta vä­hem­mis­tö­kie­lek­si var­maan tar­vi­taan kor­jaus­ta pe­rus­tus­la­kiin ja kie­li­lain muu­tos­ta? Imat­ra

Ol­koon niin tai näin ai­na­kin Imat­ral­la tun­tuu toi­nen kie­li ole­van jo ve­nä­jä, jo­ta tääl­lä myös sa­no­taan myös itä­maan kie­lek­si? ja Lap­peen­ran­ta pel­kää ve­nä­läis­tyä ja kan­sain­vä­lis­tyy jo lii­kaa:

Imat­ral­la Uu­tis­vuok­si 10.8.13 Vee­ra Hon­ka­nen ot­si­kol­la “Itä­maan kie­lel­lä” kir­joit­taa:

– Imat­ral­la kul­kies­sa voi hy­väl­lä tuu­ril­la tun­tea ole­van­sa jos­sain muu­al­la. Näy­teik­ku­nois­sa ja ka­tu­kyl­teis­sä nä­kyy ve­nä­jä. Naa­pu­ri­maan mat­kai­li­ja hou­ku­tel­laan os­ta­maan mil­loin mi­tä­kin, kan­kais­ta man­sik­koi­hin.
– Ve­nä­jäk­si saa tie­tys­ti myös pal­ve­lu­ja: tar­jol­la on apua ta­lon hank­ki­mi­seen, tulk­kauk­seen, re­mont­tei­hin ja si­sus­tuk­seen.

– Imat­ran Mat­kai­luop­pai­den va­ra­pu­heen­joh­ta­ja Riit­ta Mus­to­sen mu­kaan kau­pun­gis­ta puut­tuu kui­ten­kin yk­si olen­nai­nen opas­te. Kes­kus­ta­kylt­te­jä pi­täi­si ol­la ym­pä­ri kau­pun­kia. Se pi­täi­si ol­la myös ruot­sik­si tai eng­lan­nik­si, sil­lä ku­kaan ei ym­mär­rä kes­kus­ta-sa­naa, Mus­to­nen na­paut­taa.

Imat­ral­la ruot­sin kiel­tä ei kuu­le ei näe, mut­ta sen si­jaan ve­nä­jää kyl­lä! Kyl­tit ja ju­lis­teet ve­nä­jän­kie­lel­lä ovat tär­keim­mät. Ei ole sa­lai­suus, et­tä ve­nä­läi­set tuo­vat tän­ne ra­haa. Вот так! – Kii­tos, ja kymp­pi pääl­le! Ra­ha rat­kai­see ai­na­kin näil­lä kul­mil­la, myös kie­li­va­lin­nan suh­teen!