• Vi­ola Heis­to­nen
• 25.6.2013 10:17

In­ke­ri­läi­set ovat äy­rä­möi­siä.

Mi­kä ih­meen In­ke­rin­maa? Mis­sä se si­jait­see? ja kei­tä ovat in­ke­ri­läi­set?

Har­va enää ve­nä­jäl­lä­kään muis­taa sa­naa In­ke­ri ja in­ke­ri­läi­set? On to­si su­rul­lis­ta. Toi­mit­ta­jat­kin Suo­mes­ta päin et­si­vät suu­ren­nus­la­sin kans­sa in­ke­ri­läis­ten jäl­kiä Ve­nä­jäl­lä.

It­se In­ke­rin suo­ma­lai­se­na en pys­ty en­kä ha­lu­akaan jät­tä­mään taak­se­ni muis­to­ja syn­nyin­seu­dus­ta­ni, jo­ten te­kee mie­li ai­na pa­la­ta ei vain omin ko­ke­muk­siin, mut­ta aja­tel­len ko­ko In­ke­rin kan­san koh­ta­loa. Siis mis­sä si­jait­see/si­jait­si In­ke­ri? Ja kei­tä me ol­laan?

In­ke­rin­maak­si, In­ke­rik­si kut­su­taan si­tä osaa itä­me­ren­suo­ma­lais­ten hei­mo­jen ja kan­so­jen asu­ma-alu­eet­ta, jo­ka on Suo­men­lah­den ja Laa­to­kan jär­ven vä­lis­sä ja se kaar­taa Suo­men­lah­den ete­lä­ran­taa yli 200km pi­tui­sen vyö­hyk­keen ja ulot­tuu Kar­ja­lan kan­nak­sel­le en­ti­sen Suo­men ra­jaan as­ti. Idäs­sä alue ulot­tuu ny­kyi­sen Pie­ta­rin kau­pun­gin itä­puo­li­seen seu­tuun La­va­jo­el­le. Vuo­des­ta 1710 läh­tien tä­män alu­een vi­ral­li­nen ni­mi­tys oli Pie­ta­rin lää­ni ja vuo­des­ta 1927 al­ka­en se on ol­lut ja nyt­kin on ni­mel­tään Le­ning­ra­din alue.

Siel­lä asui tu­han­nen vuo­den ajan alu­een al­ku­pe­räi­siä or­to­dok­si­sia suo­men­su­kui­sia hei­mo­ja, jot­ka tun­ne­taan ni­mel­lä in­ke­roi­set tai in­ke­ri­kot ja pie­ni mää­rä vat­ja­lai­sia. Nyt jo ka­to­amaan tuo­mit­tu­ja. Mut­ta in­ke­rin­suo­ma­lai­set ovat ne, joi­den esi­äi­dit ja -isät muut­ti­vat sin­ne Suo­mes­ta Ruot­sin val­lan ai­ka­na 1600 – 1700 -lu­vul­la, jol­loin Ruot­sin vir­ka­mie­het hou­kut­te­li­vat Suo­men ja Ve­nä­jän ra­jan alu­eel­le asu­maan ja tur­vaa­maan val­ta­kun­nan etu­ja. Muut­to­lii­ke In­ke­rin maal­le

En­sim­mäi­ses­sä vai­hees­sa Ay­rä­pään kih­la­kun­nas­ta ja sit­tem­min muu­al­ta­kin Suo­mes­ta: syn­tyi­vät äy­rä­möis­ten ja sa­vak­ko­jen hei­mot.

Äy­rä­möis­ten kes­keis­tä asui­na­lu­et­ta ovat ol­leet Kes­ki-In­ke­rin poh­joi­so­sa ja kaak­kois­kul­ma sa­moin kuin Poh­jois-In­ke­rin län­si­osa Suo­men ra­jal­le as­ti. Sa­va­kot taas ovat asut­ta­neet Kes­ki-In­ke­rin ete­läo­saa, Itä-In­ke­riä ja Poh­jois-In­ke­rin ete­läo­saa.

Use­at heis­tä on­nis­tui­vat sä­lyt­tä­mään suo­men kie­len, suo­ma­lai­sen iden­ti­tee­tin ja lu­te­ri­lai­sen us­kon­non vie­raas­sa maas­sa Ve­nä­jäl­lä. Sa­va­koi­den ja äy­rä­möis­ten erot säi­lyi­vät jo­pa 1900 -lu­vul­le saak­ka.

Pie­ta­rin kau­pun­gin pe­rus­ta­mi­sen, vuon­na 1703, jäl­keen In­ke­rin­maa al­koi ve­nä­läis­tyä. Pie­ta­ri Suu­ren val­lat­tua alu­een ta­kai­sin aa­te­li­set siir­si­vät pal­jon ve­nä­läi­siä maa­or­jia uu­sil­le ti­luk­sil­leen ja kar­kot­ti­vat sa­mal­la in­ke­ri­läi­siä pois näi­den sii­he­nas­ti­sil­ta mail­ta. Pie­ta­ria ym­pä­röi­vä maa­seu­tu oli kui­ten­kin lä­hes yk­si­no­maan in­ke­ri­läis­ten asut­ta­maa vie­lä 1900-lu­vun alus­sa.

Siis pu­hu­taan ai­na in­ke­ri­läi­sis­tä ja et­tä mei­dän isoäi­dit- ja isoi­sät ovat Ruot­sin val­lan ajal­ta suo­ma­lai­sia. Ih­met­te­len­kin täs­sä mi­ten suo­ma­lai­sis­ta tu­li hei­mol­taan sa­va­koi­ta ja äy­rä­möi­siä? Mik­si he ei­vät säi­lyt­tä­neet suo­ma­lai­suut­ta “suo­ma­lais-hei­mo­lai­si­na”? Sii­tä oli­si help­po pää­tel­lä in­ke­ri­läis­ten ole­van suo­ma­lais­ta su­ku­juur­ta.

Jo­ten näil­lä nä­ky­miin In­ke­rin suo­ma­lais­ten al­ku­pe­rä on äy­rä­möis­ten ja sa­vak­ko­jen hei­mo­lai­sis­sa. Mi­nä olen nyt sa­vak­ko!?, vaik­ka edel­li­ses­sä in­ke­ri-ai­hei­ses­sa blo­gis­sa­ni “Ruot­sa­lai­nen In­ke­rin­maa” “tun­sin” vie­lä ole­va­ni ruot­sa­lai­nen.

Läh­teet:
– Wi­ki­pe­dia.
– In­ke­ri. Las­si Saa­res­sa­lo. Ker­to­mus In­ke­rin kan­sois­ta ja kult­tuu­reis­ta.
– In­ke­rin suo­ma­lais­ten koh­ta­lo. Jou­ko Sih­vo.
– In­ke­rin kan­san 60 koh­ta­lon vuot­ta. Jou­ko Sih­vo.