• Vi­ola Heis­to­nen
• 13.4.2013 17:00

Vie koh­ta­lo mei­tä ou­to­ja tei­tä, ko­tiin ei mil­loin­kaan … Siis, mei­tä In­ke­rin suo­ma­lai­sia. Mi­tä olet teh­nyt, in­ke­ri­läi­nen, kun si­nua näin koh­del­laan? ky­syi eräs kir­joit­ta­ja kir­jas­saan? Niin, mi­tä? – ky­syn mi­nä­kin!

Olen kir­joi­tel­lut jo tääl­lä In­ke­rin suo­ma­lais­ten koh­ta­los­ta, mut­ta ai­he ei jää mie­les­tä­ni. Ja nyt kun löy­tyy kir­jal­li­suut­ta niin suo­men kuin ve­nä­jän­kin kie­lel­lä. Täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa pa­laan so­ta­vuo­siin (1941-1945).

Ope­raa­tio Bar­ba­ros­sa al­koi ke­sä­kuun 22. päi­vä­nä 1941, jol­loin sak­sa­lai­set jou­kot kol­men mil­joo­nan mie­hen, 750’000 he­vo­sen, 600’000 ajo­neu­von, 3’580 pans­sa­rin ja 1’830 len­to­ko­neen voi­mal­la läh­ti­vät vyö­ry­mään koh­ti Neu­vos­to­liit­toa… Jal­koi­hin jäi si­vii­li­kan­saa joit­ten jou­kos­sa myös In­ke­ri­läi­set.

Sak­sa­lai­set mie­hit­ti­vät syk­syl­lä 1941 suu­rim­man osan In­ke­rin maa­ta. So­dan jat­ku­es­sa use­at tu­han­net in­ke­ri­läi­set siir­ret­tiin en­sin Vi­ron, Vei­ma­rin ja Klo­gan ka­ran­tee­ni­lei­reil­le, jois­ta Sak­san ja Suo­men vä­li­sen so­pi­muk­sen mu­kai­ses­ti Suo­meen eva­kuoi­tiin vuo­si­na 1941 – 1942, 63’000 in­ke­ri­läis­tä. Sil­loin Suo­mi ojen­si aut­ta­vaa kät­tä in­ke­ri­läi­sil­le ja ot­ti hei­dät vas­taan. Suo­mes­sa olon ai­ka ra­joit­tui noin puo­leen­tois­ta vuo­teen, sil­lä 19.9.1944 sol­mi­tun vä­li­rau­han eh­to­jen mu­kaan Suo­mi si­tou­tui pa­laut­ta­maan so­dan ai­ka­na in­ter­noi­dut Neu­vos­to­lii­ton kan­sa­lai­set. Ve­nä­jän vi­ra­no­mai­set vaa­ti­vat kaik­kien so­ta-ai­ka­na Suo­meen tul­lei­den Neu­vos­to­lii­ton kan­sa­lais­ten eh­do­ton­ta pa­laut­ta­mis­ta ko­ti­maa­han­sa. Myös in­ke­ri­läis­ten kat­sot­tiin kuu­lu­van tä­hän jouk­koon. In­ke­ri­läi­sil­le lu­vat­tiin pää­sy ta­kai­sin omal­le ko­ti­seu­dul­le.

Ku­ka lu­pa­si?

Ko­ti­seu­dul­le pää­syä lu­pa­si val­von­ta­ko­mis­si­on pu­heen­joh­ta­ja ken­raa­li Zda­nov, jo­ka oli jo 30-lu­vul­la ol­lut Le­ning­ra­din kau­pun­gin puo­lu­ejär­jes­tön joh­ta­ja­na ja sa­ma­nai­kai­ses­ti Yleis­liit­to­lai­sen kom­mu­nis­ti­sen (bols­he­vik­ki) puo­lu­een kes­kus­ko­mi­te­an sih­tee­ri­nä, juu­ri se, jo­ka tu­ho­si in­ke­rin­suo­ma­lai­sia pa­kot­ta­en hei­tä tun­nus­tau­tu­maan syyl­li­sik­si … ja nyt se sa­ma ken­raa­li lu­pa­si in­ke­ri­läi­set kul­jet­taa hei­dän ko­tei­hin­sa, et­tei hei­dän tar­vin­nut täs­sä ka­pi­ta­lis­ti­ses­sa Suo­mes­sa ki­tua ja kär­siä. Täl­lais­ta tar­jo­si ve­nä­läi­nen ken­raa­li. Val­von­ta­ko­mis­si­on ve­nä­läi­set agen­tit ja vär­vää­jät aje­li­vat Suo­mea ris­tin ras­tin ja ko­vas­ti agi­toi­vat in­ke­rin­suo­ma­lai­sia vii­py­mät­tä pa­laa­maan ko­ti­maa­han.

Mo­net in­ke­ri­läi­set kai­pai­si­vat­kin ko­ti­seu­duil­leen ja suh­tau­tui­vat po­si­tii­vi­ses­ti Neu­vos­to­lii­ton vaa­ti­muk­seen kaik­kien siir­to­lais­ten pa­laut­ta­mi­ses­ta ko­ti­ma­han “… Tie­tys­ti on jär­ke­väm­pi läh­teä tar­jo­tul­la kyy­dil­lä ko­ti­kon­nuil­le. Siel­lä­hän on meil­lä Le­ning­ra­din lä­hel­lä kun­non pel­ti­kat­to­ta­lo ja iso maa­pals­ta­kin … Riit­tää jo kier­te­ly ym­pä­ri maa­il­maa! Näin! tie­ten­kin läh­dem­me­hän ko­ti­maa­han! Vain ko­tiin!”

Mo­net oli­vat pet­ty­neet myös saa­man­sa koh­te­luun. Ar­kie­lä­mäs­sä in­ke­ri­läi­set tör­mä­si­vät usein sa­man­lai­siin asen­tei­siin kuin kar­ja­lai­se­va­kot. Pai­kal­lis­ten ih­mis­ten mie­les­tä he saat­toi­vat esi­mer­kik­si pu­hua ai­van lii­an ar­vos­ta­vas­ti ja nos­tal­gi­ses­ti rak­kaas­ta In­ke­ris­tään. Tu­lok­kai­ta syy­tet­tiin myös lais­kuu­des­ta, lii­al­li­ses­ta vilk­kau­des­ta ja sii­vot­to­muu­des­ta. Suo­men vi­ra­no­mai­set ah­ke­roi­vat myös asi­as­sa.

Pa­lau­tuk­sis­ta teh­tiin kii­rees­ti pi­lot­tip­ro­jek­ti. Kor­ke­at vi­ra­no­mai­set ase­tet­tiin val­vo­maan ko­tiut­ta­mis­ta. Tut­ki­joit­ten mu­kaan, siir­to­vä­en so­peu­tu­mi­sen on­gel­mat oli­vat jää­neet suo­ma­lais­ten mie­leen toi­sar­voi­sik­si, kos­ka Suo­mes­sa toi­mi­nut pa­lau­tus­hal­lin­to oli tii­viis­sä yh­teis­työs­sä pu­na-ar­mei­jan po­liit­ti­sen joh­don kans­sa. Se mää­rä­si neu­vos­to­vi­ra­no­mais­ten toi­mis­ta ko­ko­amis­kes­kuk­sis­sa ja pa­lau­tus­ju­nis­sa, vaik­ka tie­si­vät, et­tei in­ke­ri­läis­ten mää­rä­pää­nä ole In­ke­ri.

Tut­ki­joit­ten mu­kaan pak­ko­toi­mis­sa on näh­ty Val­von­ta­ko­mis­si­on ja Suo­men vi­ra­no­mais­ten yh­teis­toi­min­taa. Suo­ma­lai­set nä­ki­vät Val­von­ta­ko­mis­si­on toi­mis­sa uhan maan it­se­näi­syy­den me­net­tä­mi­sel­le. In­ke­ri­läis­siir­to­vä­es­tä oli muo­dos­tu­nut ra­si­te, jon­ka val­ti­oval­ta oli pyr­ki­nyt hoi­ta­maan pois päi­vä­jär­jes­tyk­ses­tä mah­dol­li­sim­man pi­an. Ko­tiin, vain ko­tiin! – Mut­ta mi­ten sii­nä kä­vi?

Tam­mi­kuu­hun 1945 men­nes­sä Suo­men vi­ra­no­mai­set sai­vat koo­tuk­si noin 56’000 in­ke­ri­läis­tä ja lä­he­te­tyk­si ju­nal­la itä­ra­jan yli, mut­ta yk­si­kään heis­tä ei pää­ty­nyt In­ke­rin maal­le.

Neu­vos­to­liit­to pet­ti lu­pauk­sen­sa ja ju­nat ei­vät py­säh­ty­neet­kään Le­ning­ra­diin (nyk. Pie­ta­ri) ja jat­koi­vat mat­kaa sy­väl­le Ve­nä­jän syr­jä­seu­duil­le. Siis, Zda­nov (Жданов) ja hä­nen agen­tit val­von­ta­ko­mis­si­os­sa va­leh­te­li­vat in­ke­ri­läi­sil­le!

Min­ne mat­ka?

Kar­tas­ta [Ku­va] nä­kyy alu­eet, jois­ta ke­rät­tiin in­ke­ri­läi­siä ja jon­ne sit­ten oli mat­ka.

Neu­vos­to­lii­ton Puo­lus­tus­ko­mi­te­an sa­lai­nen mää­räys vuo­del­ta 1944, jos­sa in­ke­ri­läi­sel­le siir­to­vä­el­le osoi­tet­tiin si­joi­tus­paik­ka­kun­nat Kes­ki-Ve­nä­jäl­tä.

Mää­räys tä­hän [Ku­va]

– Py­kä­lä 1 Разместить на территории РСФСР 1’200 семей (около 50’000 человек) возвращающего из Финляндии населения ингерманландского происхождения, в том числе в Ярославской области 5’000 семей, Калининской 3’000, Новгородской 2’000, Псковской 1’000 и Великолукской 1’000 семей.

– Py­kä­lä 1 Mää­räys Suo­mes­ta pa­la­vaa in­ke­ri­läis­vä­es­töä si­joit­taa Ve­nä­jän Fe­de­ra­ti­on alu­eel­le 1’200 per­het­tä (noin 50’000 ih­mis­tä), myös Ja­ros­la­vin alu­eel­le 5’000 per­het­tä, Ka­li­ni­nin 3’000, Nov­go­ro­din 2’000, Pih­ko­van 1’000 ja Ve­li­ki­je­lu­ki 1’000 per­het­tä".

Täs­sä nou­da­tet­tiin jäl­leen Neu­vos­to­lii­ton yleis­tä jär­jes­tel­mää, jon­ka mu­kaan vi­hol­li­sen kans­sa va­paa­eh­toi­ses­ti tai pa­kos­ta­kin yh­teis­toi­min­nas­sa ol­leet ei­vät voi­neet pa­la­ta ko­ti­seu­duil­leen, var­sin­kaan ra­jo­jen lä­hei­syy­teen. Suo­mes­ta pa­lan­net In­ke­ri­läi­set oh­jat­tiin­kin Kes­ki-Ve­nä­jäl­le. Aut­ta­va kä­si

Toi­saal­ta vuon­na 1942 – 1943 Suo­mi ojen­si aut­ta­vaa kät­tä In­ke­rin suo­ma­lai­sil­le kun ot­ti siir­to­lai­sia vas­taan, mut­ta In­ke­rin suo­ma­lai­set tu­li­vat­kin Suo­mel­le ra­sit­teek­si ja Suo­mi pa­laut­ti in­ke­ri­läi­set Neu­vos­to­liit­toon, jot­ta Suo­men it­se­näi­syys ei vaa­ran­tui­si.

Kor­kea hin­ta tä­mä­kin! Vai mi­tä miel­tä ol­laan tääl­lä kes­kus­te­lu pals­tal­la?

Läh­teet:
– Ko­tiin kar­ko­tet­ta­vak­si. Toi­vo Flink.
– Ne­van al­ku­asuk­kaat. Ju­ho Luk­ka.
– In­ke­ri. His­to­ria, kan­sa, kult­tuu­ri. Toi­mit­ta­neet Pek­ka Ne­va­lai­nen, Han­nes Sih­vo.
– Прибалтийско-финские народы. Составитель Мауно Йокипии.