Blogit‎ > ‎Violan Blogikirjoitukset‎ > ‎Vuo­si 2013‎ > ‎

011 Ježov­štši­na Neu­vos­to­lii­tos­sa – Ежовщина в СССР

  • Vi­ola Heis­to­nen
  • 17.3.2013 13:23

Il­ta­sa­no­mien 7.03.2013 eri­kois­tee­ma­leh­des­sä “Sta­lin” Hel­sin­gin yli­opis­ton Ve­nä­jän tut­ki­muk­sen pro­fes­so­ri Ti­mo Vi­ha­vai­nen mai­nit­see “ohi­men­neen” Sta­li­nin ter­ro­ris­min suo­ma­lai­suh­rien lu­vut, jot­ka vaih­te­le­vat 8’000:sta vii­teen­tois­ta tu­han­teen kuol­leis­ta! … ja hä­nen mu­kaan­sa, “se täyt­tää kan­san­mur­han tun­nus­mer­kit”?

Ky­se lie­nee In­ke­rin suo­ma­lai­sis­ta?, mut­ta pro­fes­so­ri ei mai­nit­se “In­ke­ri”-sa­naa ei­kä in­ke­ri­läi­siä ol­len­kaan, vaik­ka ylei­ses­ti­kin on tie­dos­sa, et­tä Sta­li­nin vai­nois­sa in­ke­ri­läi­set kar­ko­tet­tiin his­to­ri­al­li­sil­ta asuin­si­joil­taan ja sa­mal­la yri­tet­tiin tu­ho­ta hei­dän kie­len­sä, kult­tuu­rin­sa, us­kon­ton­sa ja hä­vit­tää ko­ko­nai­nen kan­sa. Kir­joi­tuk­se­ni ot­sik­ko on “Ежовщина в СССР” – Ježov­štši­na Neu­vos­to­lii­tos­sa

Se tu­lee Neu­vos­to­lii­ton sa­lai­sen po­lii­sin, NKVD:n joh­ta­ja Ježovin Ni­ko­lai Iva­no­vi­tšin (ven. Ежов Никола́й Ива́нович), su­ku­ni­mes­tä, jo­ka oli vuo­si­na 1936 – 1938 mas­sa­ter­ro­rin suu­ren puh­dis­tuk­sen joh­ta­ja­na. Hän oli lo­jaa­li Jo­sif Sta­li­nin ala­mai­nen. Vuon­na 1935 hän esit­ti ide­an, et­tä po­liit­ti­nen op­po­si­tio joh­taa väis­tä­mät­tä vä­ki­val­taan ja ter­ro­ris­miin ja oli sik­si ku­kis­tet­ta­va. Täs­tä tu­li Sta­li­nin puh­dis­tus­ten ide­olo­gi­nen pe­rus­ta. Ježov ni­mi­tet­tiin si­säa­si­ain kan­san­ko­mis­saa­rik­si NKVD:n joh­toon 1936. " – Wi­ki­pe­dia

Suu­res­sa puh­dis­tuk­ses­sa tuo­mit­tiin ja te­loi­tet­tiin vuon­na 1936 muun mu­as­sa “trots­ki­lais-zi­nov­je­vi­lai­nen ter­ro­ris­ti­ryh­mä”, jo­ka oli ai­em­min kamp­pail­lut Sta­li­nin rin­nal­la val­las­ta Lev Trots­kia vas­taan. Pu­na-ar­mei­jas­sa jär­jes­tet­tiin myös puh­dis­tus, jos­sa te­loi­tet­tiin muun mu­as­sa vii­des­tä Neu­vos­to­lii­ton mar­sal­kas­ta kol­me, vii­des­tä­tois­ta ar­mei­jan­ko­men­ta­jas­ta kol­me­tois­ta, yh­dek­säs­tä ami­raa­lis­ta kah­dek­san, 57:stä rin­ta­man­ko­men­ta­jas­ta 50, 186:sta di­vi­si­oo­nan­ko­men­ta­jas­ta 154, kaik­ki ar­mei­jan­ko­mis­saa­rit ja 28:sta rin­ta­man­ko­mis­saa­ris­ta 25. … Ježovis­ta tu­li­kin toi­sek­si pe­lä­tyin hen­ki­lö Sta­li­nin jäl­keen, muu­ta hä­net­kin lop­pu­en lo­puk­si pi­dä­tet­tiin syy­tet­ty­nä va­koi­lus­ta ja sa­la­lii­tos­ta mur­ha­ta Sta­lin ja te­loi­tet­tiin.". Mi­ten kä­vi In­ke­rin suo­ma­lai­sil­le täs­sä jouk­ko­ter­ro­ris­sa?

Asu­es­sa­ni Neu­vos­to­lii­tos­sa en pal­jon tien­nyt täs­tä, vaan sen, mi­tä va­ro­vas­ti ja kuis­ka­ten ker­toi­vat van­hem­mat su­ku­pol­vet. Ny­kyi­siin saa niin suo­men- kuin ve­nä­jän­kie­li­ses­tä­kin asi­akir­jois­ta ja kir­jal­li­suu­des­ta pal­jon tie­toa, jo­ten olen käyt­tä­nyt si­tä.

Nyt saa­dun tie­to­jen mu­kaan, erit­täin kiel­tei­sen asen­teen In­ke­rin suo­ma­lai­siin esit­ti­vät GPU-NKVD:n ja Pu­na-ar­mei­jan joh­ta­jat, jot­ka oli­vat si­tä miel­tä, et­tä Le­ning­ra­din alu­eel­la ja osit­tain Kar­ja­las­sa asu­vat in­ke­ri­läi­set ovat vaa­ral­li­sia Neu­vos­to­lii­ton tur­val­li­suu­del­le. Po­lit­by­ro kan­nat­ti tä­tä pää­tel­mää, ja kaik­ki In­ke­rin suo­ma­lai­set luo­ki­tel­tiin “so­si­aa­li­ses­ti vaa­ral­li­sik­si” ja al­koi suun­ni­tel­mal­li­nen mo­ni­vuo­ti­nen tu­ho­amis­kam­pan­ja vi­aton­ta kan­saa koh­ti, jo­ta alet­tiin koh­te­le­maan Sta­li­nin ta­van mu­kaan epäin­hi­mil­li­ses­ti ja bar­baa­ri­ses­ti.

Esi­mer­kik­si usei­ta tu­han­sia suo­ma­lai­sia ​​lä­he­tet­tiin työ­lei­reil­le ja aloi­tet­tiin vä­hi­tel­len siir­tä­mään pois Le­ni­nig­ra­din alu­eel­ta … ko­ko­nai­sia ​​ky­liä, oli tu­hot­tu; In­ke­rin suo­ma­lais­ten kak­si kan­sal­lis­ta alu­et­ta ja noin 60 kan­sal­lis­ta ky­lä­neu­vos­toa; 1’000 suo­ma­lais­ta siir­to­kun­taa.

– Oli laa­dit­tu uu­det kar­tat, jos­sa suo­ma­lais­ten paik­ko­jen ni­met muu­tet­tu ve­nä­läi­sik­si. Sul­jet­tiin suo­ma­lai­set kou­lut, am­mat­ti­kou­lut, yk­si­köt yli­opis­tois­sa, kult­tuu­ri­lai­tok­set, kan­sal­lis­te­at­te­ri, suo­ma­lai­set kus­tan­ta­mot Pie­ta­ris­sa ja Pet­ros­kois­sa. Suo­ma­lai­sen kir­jal­li­suu­den tuon­ti ul­ko­mail­ta kiel­let­tiin, lo­pe­tet­tiin suo­men­kie­li­set ra­di­olä­he­tyk­set,

– sa­no­ma- ja ai­ka­kaus­leh­det.

– Suo­ma­lai­set ei­vät pääs­seet opis­ke­le­maan yli­opis­toi­hin, so­ta­kou­lui­hin ja puo­lus­tu­sa­lan jär­jes­töi­hin. Ul­ko­mail­le mat­kus­ta­mi­nen kiel­let­tiin. Se­ka-avi­olii­tos­sa pi­ti säi­lyt­tää oma su­ku­ni­mi, et­tä NKVD:lla oli hel­pom­pi val­voa. Suo­ma­lais­ten maa­ti­lo­jen, yri­tys­ten , lai­tos­ten ja kirk­ko­jen va­rat oli so­si­ali­soi­tu val­ti­ol­le. Jouk­ko­tie­do­tus­vä­li­neis­sä suo­ma­lai­sis­ta le­vi­tet­tiin ai­no­as­taan ne­ga­tii­vis­ta ma­te­ri­aa­lia.

Vuo­si­na 1937-1938 lo­pus­sa Le­ning­ra­din alu­eel­la ei ol­lut jäl­jel­lä yh­tään ky­lä, jos­ta NKVD ei oli­si vie­nyt ke­tään pois ja am­mut­tu tai van­git­tu pit­käk­si ajak­si. Se syn­nyt­ti laa­jaa pel­koa vä­es­tön kes­kuu­des­sa, suo­ma­lai­nen lu­te­ri­lai­nen kirk­ko kiel­let­tiin. Neu­vos­to­lii­ton sa­lai­sen po­lii­sin NKVD:n erit­täin sa­lai­sen mää­räyk­sen mu­kaan tar­koi­tuk­se­na oli puh­dis­taa 22 ki­lo­met­rin le­vyi­nen vyö­hy­ke. Sil­loin Poh­joi­ses­ta In­ke­ris­tä kar­ko­tet­tiin 3’457 per­het­tä: 1’000 per­het­tä Tadz­si­kis­ta­niin ja lo­put Ka­zahs­ta­niin … Toi­ses­sa vai­hees­sa oli mää­rä puh­dis­taa 100 ki­lo­met­rin le­vyi­nen ra­ja­vyö­hy­ke, mi­kä käy­tän­nös­sä mer­kit­si “ei-toi­vo­tuk­si” kat­so­tun in­ke­ri­läis­vä­es­tön hää­tä­mis­tä ko­ko Kar­ja­lan kan­nak­sel­ta ja Suo­men­lah­den ete­lä­ran­ni­kol­ta. Vuo­si­na 1935 – 1936 kar­ko­tet­tu­jen ko­ko­nais­mää­rä ar­vi­oi­daan 26’000 – 27’000:ksi.

– Vuo­si 1937 oli syn­kin si­vu In­ke­rin kan­san, sa­moin kuin mui­den­kin sil­loi­sen Neu­vos­to­lii­ton kan­so­jen his­to­ri­as­sa.

Asi­akir­jat to­dis­ta­vat, et­tä 2. hei­nä­kuu­ta 1937 pi­de­tys­sä (bol­se­vik­kien) NKP:n kes­kus­ko­mi­te­an po­liit­ti­sen toi­mi­kun­nan is­tun­nos­sa teh­tiin pää­tös jouk­ko­ter­ro­rin käyn­nis­tä­mi­ses­tä, jon­ka ai­ka­na ih­mis­ten mur­haa­mi­nen muu­tet­tiin suun­ni­tel­mal­li­sek­si. Täl­lä pää­tök­sel­lä NKVD:n joh­ta­ja N. Ježov se­kä alue- ja alu­epii­ri­ko­mi­te­oi­den sih­tee­rit ja kan­sal­lis­ten kom­mu­nis­ti­puo­lu­ei­den kes­kus­ko­mi­te­oi­den sih­tee­rit mää­rät­tiin “re­kis­te­röi­mään kaik­ki ko­ti­seu­dul­leen pa­lan­neet ku­la­kit ja kri­mi­naa­li­ri­kol­li­set, jot­ta vi­ha­mie­li­sim­mät heis­tä van­git­tai­siin vii­py­mät­tä ja te­loi­tet­tai­siin am­pu­mal­la. . ., ja muut vä­hem­män ak­tii­vi­set, mut­ta kui­ten­kin vi­ha­mie­li­set ai­nek­set lu­et­te­loi­tai­siin ja siir­ret­täi­siin NKVD:n mää­räyk­ses­tä asi­ano­mai­sil­le alu­eil­le”. Te­loi­tet­ta­vien, sa­moin kuin kar­ko­tet­ta­vien hen­ki­löi­den mää­rä oli il­moi­tet­ta­va (bol­se­vik­kien) NKP:n kes­kus­ko­mi­te­al­le vii­den päi­vän ku­lu­es­sa.

– Pää­tök­sen al­la oli J. V. Sta­li­nin al­le­kir­joi­tus.

Si­säa­si­ain kan­san­ko­mis­saa­rin Ježovin erit­täin yk­si­tyis­koh­tai­nen
– ope­raa­ti­okäs­ky nro 00447 oli val­mis 30. hei­nä­kuu­ta 1937 … Le­ning­ra­din alu­eel­la oli Ježov:n mää­räyk­sen mu­kaan am­mut­ta­va 4’000 ja lä­he­tet­tä­vä lei­reil­le 10’OOO hen­keä,
– Kar­ja­las­sa vas­taa­vas­ti 300 ja 700 hen­keä
– … Ope­raa­tio suo­ri­tet­tiin kah­des­sa vai­hees­sa. Se koh­dis­tui en­si si­jas­sa te­loi­tet­ta­vak­si mää­rät­tyi­hin hen­ki­löi­hin. Po­liit­ti­sen toi­mi­kun­nan pää­tök­sen mu­kaan tois­ta ran­gais­ta­vien ryh­mää oli tar­koi­tus käyt­tää GU­LAG:n ra­ken­nus­koh­teis­sa, uu­sien lei­rien ra­ken­ta­mi­seen.

Ope­raa­ti­on mit­ta­suh­tei­ta on yhä vie­lä­kin vai­kea mää­rit­tää.

Sel­vää on vain se, et­tä Le­ning­ra­din osal­ta al­ku­pe­räi­set ta­voi­te­lu­vut yli­tet­tiin he­ti alus­sa. Vuo­den 1937 lop­puun men­nes­sä am­mut­tiin yli 18’OOO hen­keä. Pel­käs­tään Le­va­sovs­ka­ja puis­to -ni­mi­seen sa­lai­seen kal­mis­toon (Pie­ta­rin lä­hel­lä) on hau­dat­tu lä­hes 40’OOO hen­keä, heis­tä 13’OOO on in­ke­ri­läi­siä ja suo­ma­lai­sia.

Läh­teet:
– Wi­ki­pe­dia.
– Itä­me­ren­suo­ma­lai­set 1995. In­ke­rin ko­va koh­ta­lo. Leo Su­ni.
– Itä­me­ren­suo­ma­lai­set. Hei­mo­kan­so­jen his­to­ria ja koh­ta­loi­ta.1995. Mau­no Jo­ki­pii.
– Народ изгой в России. Санкт-Петербург. 2006. Леонид Гильди.


Comments